Kun mänttäläisestä Pekilon näyttelyhallista viime kesänä siirrettiin 12-metrinen kirkkovene Serlachius-museon edustalle järveen pärskimään vettä, tarvittiin myös tiedottajan apua.
”Minä lähinnä valokuvasin ja dokumentoin tilannetta, mutta oli siinä myös työntämistä ja nostamista”, Mäntän kuvataideviikkojen tiedottaja ja freelancetoimittaja Minnamaria Koskela kertoo.
Artemisia Vulgaris -kollektiivin teos Rise and shine oli esillä viime vuonna. Koskela, 53, oli juuri aloittanut tehtävässään. Työ kuluvan kesän kuvataideviikkoja varten alkoi viime lokakuussa. Silloin esiteltiin uudet kuraattorit, Petri Ala-Maunus ja Minna Suoniemi.
”Kiireisin aika on touko- ja kesäkuussa. Silloin tiedotetaan näyttelyn pystyttämisestä ja järjestetään avajaiset. Myös näyttelykatalogin toimittamisessa on iso työ.”
Kuvataideviikkojen ydinjoukko on pieni: toiminnanjohtaja, tiedottaja ja näyttelymestari. Välillä Koskela toimii itsekin näyttelyoppaana tai lipunmyyjänä.
”Ihmiset antavat pyytämättäkin palautetta – sekä kehuja että moitteita. He ovat todella kiinnostuneita teoksista, eivät vain lampsi näyttelyä läpi.”

Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom
