Vapaaehtoisten kokeilujen koti

”Zelda sai alkunsa vuonna 2016 henkilökohtaisesta ja akateemisesta ahdistuksestani ja siitä, että suomalainen media tuntui jättävän monia ääniä ulkopuolelleen. Halusin kokeilla uudentyyppistä julkaisua ja ottaa lähtökohdaksi intersektionaalisen feminismin, joka tarkastelee sukupuolisen syrjinnän lisäksi muita syrjinnän muotoja. Meillä ei ollut juurikaan digitaalisia feministisiä julkaisuja”, sanoo visuaalinen suunnittelija Hanna Valle.

Ensimmäinen Zelda oli Vallen opinnäytetyö Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän kandidaattiohjelmaan. Nyt se on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti. Tekeillä oleva viides numero käsittelee kulisseja.

”Halusin rakentaa ympärilleni yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Ensimmäisen Zeldan tekijät olivat ystäviäni ja tuttuja, ja ydinryhmä on pysynyt melko samana. Minä vastaan visuaalisesta suunnittelusta, ja sisältö suunnitellaan yhteisöllisesti.

Alusta asti tekstejä ovat editoineet Iida Sofia Hirvonen ja Elina Tervonen, ja koodari Santeri Räisänen on ollut mukana toisesta numerosta. Ryhmän uusimmat jäsenet ovat editori Eveliina Lempiäinen sekä viestinnästä ja organisoinnista vastaava Maija Ihanainen.

Lisäksi joka numerolla on noin viisitoista vaihtuvaa tekijää, joita etsimme somessa ja joita ilmoittautuu muutoinkin mukaan. Aiemmin olemme kokoontuneet kaikki yhteen aloittamaan numeron tekemistä, mutta nyt se ei onnistunut, kun opiskelen Amsterdamissa.

Ensimmäisen numeron jälkeen saimme Koneen Säätiöltä kaksivuotisen toiminta-apurahan, mutta nyt Zelda on jälleen omillaan. Minua palkitsee riittävästi se, että Zelda on löytänyt paikkansa erilaisten tekijöiden yhteisönä ja ideoiden kasvualustana. Hienolta tuntui myös, että tämän tyyppinen tekeminen tunnustettiin relevantiksi Vuoden Huipuissa.

Silti järkevä ajankäyttö Zeldan, palkkatöiden ja opiskelun kesken on haastavaa. Puhumme tästä tekijöiden kanssa paljon ja pyrimme siihen, ettei Zelda olisi kahle vaan myönteinen tilaisuus ilmaista itseään.

Joissakin palautteissa Zeldan visuaalisuus on koettu hämmentäväksi ja sekavaksi, ja tekstejä on pidetty viimeistelemättöminä, mutta en pidä näitäkään mielipiteitä kielteisinä. Zeldan tärkeä tehtävä on olla kokeilualusta, jossa tekijät voivat vapautua paineestaan olla ammattimaisia ja alusta alkaen valmiita.”