Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti artikkeli- ja mielipidetoimituksensa viime vuoden lopulla ja vähensi siellä työskennelleitä marraskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa. Artikkelitoimitus teki muun muassa lehden pääkirjoitukset.

Päätoimittaja Jussi Tuulensuu ei puhu lakkauttamisesta vaan muotoilee, että toimituksen työtä on järjestetty monella tapaa uudelleen.

”Toimitus on järjestetty aiempien pienehköjen tiimien sijaan kahdeksi isoksi sisältökokonaisuudeksi, jotka ovat uutiset ja feature. Näiden lisäksi on tuotantoryhmä, joka muun muassa taittaa kaikki printtituotteet.”

Uudelleenjärjestelyn jälkeen Aamulehden pääkirjoitukset kirjoittavat toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista.

Miten lehden linja syntyy, kun kirjoittajia on aiempaa enemmän?

”Kirjoittajia on edelleen rajallinen määrä. Pääkirjoitukset heijastavat lehden virallista, kirjattua linjaa. Sen noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin”, Tuulensuu sanoo.

Aamulehden printin pääkirjoitussivun sisältöjä olivat aiemmin kuvalla varustettu pääkirjoitus, Jälkikirjoitus, pilapiirros ja Muut lehdet -palsta. Sunnuntaina oli muitakin osioita.

Nyt sivulla on joka päivä yksi kuvaton pääkirjoitus ja toimittajan kolumni.

Tuulensuu sanoo, että pääkirjoituksilla on suuri paikallinen merkitys merkittävälle osalle printtilukijoita.

”Verkossa pääkirjoitus on lajityyppinä lähempänä kolumnia, eikä sitä varmaankaan erillisenä genrenä syntyisi, jos lehtiä perustettaisiin nyt uutena vain verkkoon.”

Toimittajien kolumnit ovat Tuulensuun mielestä tärkeä osa lehden ”kasvollista vuoropuhelua”.

”Niiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, etteivät ne sekoittuisi uutisiin. Verkossa lukija saattaa pitää kolumnia värittyneenä uutisena ja osoituksena siitä, että media sekoittaa faktat ja mielipiteet.”

Monessa isossa maakuntalehdessä pääkirjoituksista huolehtivat niihin erikoistuneet toimittajat yhdessä päätoimittajien kanssa, eikä järjestelyyn suunnitella muutoksia, kertoo Journalistin sähköpostikysely päätoimittajille.

”Pääkirjoittaminen on oma lajinsa, jossa on hyvä olla laaja-alaista ja pitkäaikaista journalistista kokemusta. Siihen liittyy paljon hiljaista tietoa lehden linjasta. On hyvä muistaa, mitä aihepiiristä on kirjoitettu edellisviikolla tai -vuonna, jotta linja pysyy”, perustelee Kalevan Kyösti Karvonen.

”Pääkirjoitusten tekeminen ja mielipideaineiston käsittelyn laatu turvataan parhaiten oman erillisen toimituksen kautta. Pyrimme pääkirjoituksissa tarttumaan paikallisin aiheisiin ja vaikuttamaan sitä kautta päätöksentekoon”, kirjoittaa Lapin Kansan Antti Kokkonen.

Turun Sanomien Kari Vainio sanoo, että pääkirjoitukset ovat sanomalehtien kovaa ydintä, eikä digiaika ei ole vähentänyt niiden merkitystä.

”Päinvastoin, ne korostavat sanomalehtien vastuuta ottaa kantaa, edistää ajankohtaisia asioita ja kykyä erottaa uutistoiminta mielipiteistä.”

Satakunnan Kansassa pääkirjoituksista vastaa koko toimitus, ja ne julkaistaan kirjoittajan nimellä ja kuvalla, mikä on nostanut niiden kiinnostavuutta, sanoo päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Satakunnan Kansa kuuluu Aamulehden tavoin Alma Mediaan.

Lähdeniemen mielestä lehden linja määräytyy samalla tavalla, oli pääkirjoittajien määrä mikä tahansa.

”Viime kädessä sen päättää vastaava päätoimittaja, toki yleensä keskustellen kirjoittajan kanssa.”