Media-ala

Viestintäala houkuttelee yhä toimittajia

Mediatalojen orastava kasvu ei vielä näy journalistien työllisyydessä.

Media-alan talous kasvoi alkuvuodesta odotuksia paremmin. Medialiiton toukokuun talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia, kun vielä helmikuussa arvioitiin, ettei alkuvuodesta tulisi kasvua lainkaan.

Journalistien työtilanteessa kasvu ei vielä näy. Toukokuun lopussa Journalistiliiton jäsenistä työttömänä oli 7,7 prosenttia, kun samaan aikaan viime vuonna työttömiä oli käytännössä saman verran, 7,5 prosenttia.

Media-alan avoimista työpaikoista ei ole tarkkaa tilastoa. Medialiiton ekonomisti Elias Erämaja arvioi kuitenkin Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tietojen perusteella, että alan avoimien työpaikkojen trendi kasvaisi hitusen siinä, missä liikevaihtokin.

Käänne olisi tervetullut. Viime vuosi ei anna aihetta juhlaan, vaikka talous alkoi silloin jo elpyä.

”Karkeasti ottaen vuosi 2016 näytti vielä työllisyyden kannalta vuotta 2015 heikommalta, kun jonkinlainen suhdannekäänne ajoittui kesään 2016”, Erämaja sanoo.

 

Työnantajilla on journalistihakijoissa valinnanvaraa. Esimerkiksi Alma Media -konsernissa yhtä työpaikkaa hakee keskimäärin noin 35 hakijaa. Konsernin henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen kertoo, että määrät vaihtelevat suuresti työpaikasta riippuen. Tavallisiin toimittajanpaikkoihin hakijoita on tarjolla paljon.

”Kun toimittajarooliin yhdistyy teknisen ja digiosaamisen vaatimuksia, haku vaikeutuu”, Juvonen sanoo.

Sama pätee esimerkiksi talouden tai tekniikan alan erikoistoimittajiin.

Alma-konsernin toimituksissa on kuuden viime kuukauden aikana ollut auki 35 tehtävää. Toimitusten väkimäärä ei kuitenkaan ole kasvanut. Osa tehtävistä on Juvosen mukaan ollut uusia, mutta niiden taustalla on usein esimerkiksi eläköityminen jostain toisesta roolista. Määräaikaisia tehtävistä on ollut kolmannes.

Lisäksi Alma palkkasi noin 110 kesätoimittajaa vuosilomasijaisiksi. Näihin tehtäviin haki Juvosen mukaan keskimäärin reilut 100 hakijaa per toimitus.

Työvoiman tarjonnasta huolimatta Almassa halutaan houkutella parhaita osaajia. ”Bussipysäkillä on työnhakijoita jonoksi” -ajattelu on vierasta, Juvonen vakuuttaa.

 

Media-alan kasvua varjostaa edelleen laskeva mainosmyynti. Eniten mainontaa vähensi vähittäiskauppa. Markkinointi&Mainonta kertoi kesäkuun alussa esimerkiksi S-ryhmän siirtäneen painopisteen kauppapaikkojen brändäämiseen.

Viestintäpuoli on jo vuosia houkutellut enenevästi toimittajia. Viestintäalan ammattilaisten järjestön ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin arvioi, että työpaikkailmoittelu heidän kauttaan on lisääntynyt. Sitä selittää osaltaan esimerkiksi suorahakujen avautuminen, mutta myös se, että viestijöitä palkataan aiempaa enemmän.

Samalla viestijöiden toimenkuvat monipuolistuvat. Vuonna 2015 tehdyssä Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän päätehtävänsä organisaatiossa oli sisällöntuotanto ja seuranta.

”Tämä kuvastaa hyvin mediamurrosta. Moni tiedottaja tekee sisältöä, mutta eri kohderyhmälle ja eri mediaan kuin toimittajat”, Melgin sanoo.

Tutkimuksessa 14 prosenttia vastaajista kertoi vaihtaneensa viestintätehtäviin suoraan mediasta. Melgin arvioi, että loikka on helpompi tehdä toimittajasta tiedottajaksi, ei tiedottajasta toimittajaksi.

Aihe on herkkä: Myös viestinnän työpaikoista käydään kovaa kilpailua. Toisaalta ”aidan toiselle puolelle” vaihtaminen herättää tunteita.

”Tulevaisuudessa raja ei kenties ole niin jyrkkä, kun alan korkeakoulutus muokkautuu joustavamman työelämän tarpeisiin”, Melgin sanoo.

Kustannustoiminta kasvaa

Media-alan kasvu nojaa etenkin kustannustoimintaan. Medialiiton mukaan eniten kasvavat journalistisen liiketoiminnan ulkopuoliset osa-alueet.

Journalistiliitto selvittää parhaillaan freelancereiden ansioiden kehitystä tutkimuksella, johon toivotaan vielä lisää vastauksia.