Monet mediat ovat rikkoneet perinteitään ja asettuneet toisen ehdokkaan taakse USA:n presidentinvaaleissa. Tuloksen kannalta sillä on vähän merkitystä, sanoo professori Peter Miller.
Yhdysvaltain 8. marraskuuta ratkeavat presidentinvaalit ovat olleet poikkeukselliset. Republikaanien ehdokas Donald Trump on saanut toimittajatkin takajaloilleen. Esimerkiksi riippumattomuudestaan tarkka sananvapausjärjestö Committee to Protect Journalists (CPJ) julisti Trumpin valinnan olevan uhka lehdistönvapaudelle.
Myös monet aiemmin puolueettomana pysytelleet mediat ovat ilmoittaneet pääkirjoituksissa tukevansa demokraattien Hillary Clintonia tai ehdokasta ”joka ei ole Trump”.
Onko sillä merkitystä äänestäjille? Ei juurikaan, vastaa yhdysvaltalainen vaalitutkija Peter Miller.
Tiedostava äänestäjä voi toki antaa suosituksille painoarvoa, hän sanoo. Mutta tämä kampanja on erilainen.
”Ihmiset ovat tehneet päätöksensä.”
Millerin mukaan kiinnostavaa on, onko lehtien linjanmuutos pysyvä. Yhdysvaltain mediatodellisuus on aatteellisesti vahvasti jakautunut, eivätkä itselleen mieluisat uutislähteet valitseva kuluttaja juuri vilkuile sivuille.
Miller on erikoistunut äänestyskäyttäytymiseen ja yleisen mielipiteen muodostumiseen. Hän työskentelee tämän lukuvuoden Tampereen yliopistossa Fulbright-professorina.
Tutkijan mukaan nämä vaalit ovat olleet hankalat ennustaa. Toimittajat heräsivät esimerkiksi republikaanien esivaaleissa Trumpin nousuun myöhään.
Myös gallup-teollisuus on kriisissä: halukkaiden vastaajien määrä on vähentynyt ja eri tavat painottaa vastauksia johtavat ristiriitaisiin lopputuloksiin.
Miller pitää silti melko turvallisena ennustaa tulosta useamman kyselyn anti yhdistäen – vaikka vaalikampanjassa lyhytkin aika on ikuisuus.
”Sen, pitivätkö gallupit paikkaansa, tiedämme vasta vaalipäivän jälkeen.”
Vaaliväittelyillä Miller arvioi olleen jonkun verran normaalia enemmän vaikutusta, sillä ehdokkaat itse ovat korostaneet niiden merkitystä.
Tällä kertaa esimerkiksi toisen väittelyn jälkeen noin yhdeksän prosenttia kertoi muuttaneensa mieltään, normaalisti luku on kolmesta viiteen prosenttia.
Trumpin kohtaloksi Miller epäilee koituvan kampanjan strategiset virheet. Ehdokas on jo alkanut lietsoa kannattajiaan uskomaan vaalien olevan vilpilliset.
Sitä Miller pitää hyvin huolestuttavana.
”Trumpin maalailema vilppi on häviävän harvinaista. Se ei vaikuta tulokseen, vaikka kyseessä olisi kyläkunnan koirarankkurin vaali.”
Tutkijasta on tuntunut helpottavalta olla etäällä vaalien mediamyllytyksestä.
”Suomen näkökulma vaaleihin antaa vastapainoa, vaikka joudunkin selittelemään vaalijärjestelmäämme aika monille.”
Peter Miller
33-vuotias yhdysvaltalainen politiikan tutkija.
Työskentelee Fulbright-professorina Tampereen yliopistossa 2016–2017.
Tekee tällä hetkellä vertailevaa tutkimusta ennakkoäänestyskäyttäytymisestä Suomen ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
Rekisteröitynyt äänestäjänä riippumattomaksi. Äänesti ennakkoon.