Sananvapaus

Työ vei vaaraan

Irakilainen tv-kuvaaja ja fikseri Waleed Al-Gburi pakeni vainoa Suomeen.

Sotakuvaajan tärkeimpiä työvälineitä on tyhjä muistikortti, Waleed Al-Gburi, 47, sanoo.

Sellaisen hän tottui vaihtamaan kuvatun materiaalin tilalle, kun työskenteli tv-kuvaajana ulkomaalaisille viestimille Irakissa. Alkuperäinen kortti sujahti yllättävien tarkastusten varalta esimerkiksi kenkään, kiven alle tai auton salapiiloon.

Fikserinä eli paikallisena avustajana Al-Gburi puolestaan naamioi ulkomaalaisia journalisteja mahdollisimman irakilaisiksi hunnuin ja aurinkolasein. Hänen pääasiakkaitaan olivat japanilaiset tv-kanava Nippon TV sekä uutistoimistot The Japan Press ja Asia Press.

Irakilaiskuvaaja kokee, että joutui ulkomaalaisyhteyksiensä vuoksi shiia-miliisin silmätikuksi. Yhdeksän vuoden aikana häntä syytettiin vakoojaksi, uhattiin, kidnapattiin, kidutettiin ja vangittiin.

Vielä runsas vuosi sitten elämä Irakin maaseudulla oli mahdollisimman vähien jälkien jättämistä. Al-Gburi vaihtoi autoa tiheään, piiloutui ratsioita olkipaalien taa ja nukkui välillä maissipellolla.

Kunnes ostosreissulla tuntematon auto ajoi vierelle, ikkuna avautui ja ase osoitti häntä.

Al-Gburin auto vaurioitui tulituksessa, mutta hän ja hänen poikansa selvisivät. Al-Gburi soitti heti vaimolleen: elämä Irakissa on ohi, hän ei voisi enää jäädä.

 

Nyt Waleed Al-Gburi juo vihtiläisen omakotitalon pihalla mustaa teetä ja polttaa tupakkaa. Ympärillä humisee koivuja. Poika Aws Al-Gburi, 18, keittää sisällä riisiä.

Kun Al-Gburi pakeni esikoisensa kanssa viime syksynä Suomeen, hänellä oli vain yksi tavoite: saada myös vaimo ja loput kuusi lasta turvaan. Suomi tuntui kaukaiselta mutta lupaavalta kohteelta.

Unelma järkkyi heinäkuussa, kun Al-Gburi sai maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen. Sen mukaan hän olisi Irakissa turvassa, jos jättäisi työnsä ja muuttaisi pääkaupunki Bagdadiin. Juuri Bagdadista mies alkujaan pakeni maaseudulle.

Al-Gburi on valittanut päätöksestä, joka tuntui hänestä lottoarvonnalta. Myös Journalistiliitto on vaatinut, että hakemus käsitellään uudelleen.

Joka aamu Al-Gburi soittaa Irakiin. Helpotus valtaa hänet, kun vaimo vastaa, ja perhe on elossa. Epävarmuus muistuttaa etäisesti journalismia sota-alueilla, joissa suunniteltiin korkeintaan huomista.

”Vain vapaa ihminen voi suunnitella tulevaisuutta. Turvapaikanhakijana minulla on oikeus lähinnä syödä ja nukkua”, Al-Gburi sanoo.

Waleed Al-Gburi esiintyy Journalismin päivässä 14. lokakuuta