Siisti näytön paikka

Työ Ylioppilaslehdessä on ”toteutunut unelmasi”. Miksi?

Lehti on ainutlaatuinen instituutio mutta ei kahlitse tekijöitään. Nykytilanteessa on poikkeuksellista, että neljä ihmistä saa täysipäiväisesti tehdä omanlaistaan journalismia. Se on nuorille tekijöille uskomattoman siisti näytön paikka.

Miten saa uransa lentoon noin nuorena?

Kun kiinnostuin alasta, ryhdyin heti toimimaan. Tein ensimmäisen Helsingin Sanomien juttuni 14-vuotiaana Helsingin kaupungin Nuorten ääni -toimituksen kautta.

Mikä vetää journalistiksi?

Median näkökulmat ovat usein keski-ikäisten asuntolainan omistajien näkökulmia. Haluan nostaa oman sukupolveni ääntä ja tarinoita.

Mitä sitten, kun olet itse keski-ikäinen asuntolainan omistaja?

Ainahan nuoret radikaalit pehmenevät ja tulevat sokeiksi sille, mitä heille tapahtuu, enkä ole suojassa siltä. Silloin toivon, että seuraava sukupolvi tulee kovalla pärinällä esiin.

Miten hyppäät asiakaslehdistä opiskelijatyyliin?

Opiskelijatyyli on selkäytimessä, koska tein kolme vuotta lukiolaisten Improbaturia. Asiakaslehtitalossa on pitänyt opetella huomioimaan eri asiakkaat ja heidän lukijansa.

Montako ylioppilaslehteä Suomi tarvitsee?

Yksi riittäisi hyvin, koska nykyään ylioppilaskunnat tavoittavat opiskelijansa monin kanavin. Resurssit yhdistämällä tekisi lehteä, joka kiinnostaisi muitakin kuin opiskelijoita.

Miten päädyit opiskelemaan suomen kieltä?

Suomen kielioppi on vahvuuteni, joten sisäänpääsy oli mahdollista ilman ”pääsykoekevättä”. Siihen ei ollut aikaa, koska olin jo lukioaikana töissä. Suomen kieli on lehtityön tärkeä väline. ”Substanssiksi” opiskelen valtio-oppia.

Mitä haluat muuttaa Ylioppilaslehdessä?

Tuote on hyvä ja relevantti, mutta jokainen toimitus tekee siitä näköisensä. Oma painotukseni on enemmän politiikassa kuin lifestylessä. Politiikalla en tarkoita omien agendojeni ajamista vaan yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä. Lehdessä on resurssit tehdä kovaa, penkovaa journalismia.

Yksi edeltäjäsi kakkasi housuun ja toinen lähetti terapeutille dildon. Millä sinä aiot kohauttaa?

En usko, että tehtävään lähdetään ensisijaisesti kohauttamaan. Kun puhun yhteiskunnallisesta journalismista, ajatellaan, että olenko kuiva tyyppi ja ehkä vähän olenkin. Silti Ylioppilaslehden pitää myös kohauttaa. Toivon meille isoa skuuppia.

Kerrot Twitterissä, että sinua kiinnostaa politiikka ja koiravideot. Kerro jälkimmäisestä.

Olen koirafani ja eläinvideoiden suuri ystävä. Kun elämä ja maailma stressaavat, eläinten vilpittömyys ilahduttaa.