Lumikki, Pocahontas, Tähkäpää vai Vaiana? Kuka kanteen tällä kertaa?
Näitä kysymyksiä miettii työssään toimittaja Anna Hietaneva.
Sanoma-konsernin julkaisema Prinsessa-lehti ilmestyy kerran kuussa, ja joka toisen numeron teemana ja kannessa ovat Frozen-siskokset Anna ja Elsa. He ovat lukuisista Disney-prinsessoista selvästi suosituimmat, kiitos maailmanlaajuiseen menestykseen nousseiden elokuvien.
”Vuorottelujärjestelmä on ollut lehdellä käytössä viitisen vuotta. Yritän aina saada prinsessoihin vähän vaihtelua”, Hietaneva sanoo.
Toimituksen vahvuus on puolitoista henkeä. Hietaneva työskentelee freelancerina, ja päätoimittaja on Aki Hyyppä, joka tunnetaan parhaiten Aku Ankan päätoimittajana. Hietaneva asuu Tampereella, mutta yhteinen toimituspalaveri Aku Ankan tekijöiden kanssa pidetään kerran viikossa joko paikan päällä tai etänä.
Vastuu Prinsessan kokoamisesta on Hietanevalla.
”Siihen menee 5–15 tuntia viikossa. Teen töitä kotona olohuoneen pöydän ääressä. Kirjaudun Disneyn serverille, valitsen sieltä sopivat tarinat ja tehtävät ja laitan ne kääntäjälle.”
Hietanevallakin on aiempaa työhistoriaa Aku Ankassa. Kahta lehteä yhdistää se, että materiaali tulee Disneyltä. Asiakasprofiili kuitenkin eroaa: Prinsessan tyypillinen ”lukija” on 3–6-vuotias – iässä, jossa vanhemmat yleensä lukevat tarinat lapselle.
Aku Ankka profiloituu laadukkaalla ja monipuolisella suomen kielellä, mutta Prinsessan kohderyhmälle ei käytetä liian pitkiä tai monimutkaisia virkkeitä.
”Totta kai Prinsessassakin puhutaan hyvää suomea. Mutta ei siellä sellaista sanataidetta ole kuin Aku Ankassa”, sanoo suomen kielestä maisteriksi valmistunut Hietaneva.
Sivuja Prinsessa-lehdessä on 36. Sen runkona on pitkä sarjakuva tai kuvitettu tarina. Tehtäväsivuilla on labyrintteja, värityskuvia, askartelua ja muuta alle kouluikäisiä kiinnostavaa. Hietanevalla on käytännössä vapaat kädet valita, mitä lehteen painetaan.
”Sellaisia tarinoita en ehkä laittaisi, joissa prinssi pelastaa prinsessan pinteestä. Mutta harvoin niitä on tarjollakaan. Esimerkiksi tehtävät valitsen usein sen mukaan, olisinko itse lapsena nauttinut niistä.”
Lasten aktiivisin prinsessavaihe kestää usein vain pari kolme vuotta, joten lukijoiden vaihtuvuus on suurta. Silti aineistoa ei kierrätetä, vaan kaikki julkaistava materiaali on uutta.
Kotimaista tuotantoa ovat kakkossivu, jossa julkaistaan lasten valokuvia ja piirroksia, sekä kuukauden lukijaprinsessan esittelevä sivu.
”Toimituspalaverissa on suunniteltu uutta konseptia, sadutusta. Eli lapsi kertoo sadun, vanhemmat kirjoittavat sen ylös ja lähettävät lehteen”, Hietaneva paljastaa.
Prinsessa on ilmestynyt vuodesta 1999, ja 34-vuotias Hietaneva muistaa lukeneensa sitä lapsuudessaan.
”Postipalsta oli silloinkin. Ihastelin sitä ja ajattelin, että olisi hauskaa, kun oma kuva pääsisi lehteen. Mutta en ikinä lähettänyt sitä. Olin kai jo vähän prinsessaiän ohi.”
Tosin prinsessaikä on sittemmin palannut.
”Tykkään olla oman elämäni prinsessa, laittautua ja käyttää hienoja mekkoja.”
Yksi työn palkitsevimpia hetkiä on lukijaprinsessapalstan tuottaminen. Prinsessat valitaan hakemusten perusteella, he tulevat Helsinkiin kuvattaviksi ja pääsevät pukeutumaan suosikkiprinsessakseen.
”Usein he ovat tosi jännittyneitä, jotkut uskaltavat jutella enemmänkin. Herkkupöydästä voi hakea naposteltavaa, se usein auttaa”, kertoo Hietaneva.
”Yhden kuusivuotiaan prinsessan äiti liikuttui kyyneliin, kun yleensä ujo lapsi uskalsi olla kuvauksissa niin rohkea ja tehdä asioita, joita kuvaaja pyysi.”
Uusimmassa lehdessä
- Aggressiivinen syöpä, helvetilliset vaihdevuodet, vammaisen lapsen syntymä. Minna Ala-Heikkilä, Ani Kellomäki ja Niklas Thesslund tekevät juttuja kokemastaan.
- Media-ala tarvitsisi täydennyskoulutusta, mutta oppilaitosten ei kannata tarjota sitä
- Yritys rekrytoi talousjournalisteja, mutta jätti palkat maksamatta
- Media-alan alkava vuosi kaipaa valopilkkuja