Journalisteille tärkeän tekijänoikeuslain muutoksen käsittely eduskunnassa siirtyi joulukuulta huhtikuulle 2022. Käsittely siirtyi, koska lakiesitys sai lausuntokierroksella niin paljon kriittistä palautetta.
Lausuntoja lakiesitykseen annettiin syys–marraskuussa yhteensä 223. Joukossa oli myös Journalistiliiton kriittinen lausunto.
Journalistiliiton mielestä koko lakiesitys oli pahasti viallinen, koska esitys ei löytänyt tasapainoa teosten tekijöiden ja käyttäjien oikeuksien välille, vaan maksimoi käyttäjien oikeudet. Tämä on ristiriidassa lakimuutoksen taustalla olevan EU-direktiivin tavoitteiden kanssa, sanoo liiton juristi Sanna Nikula.
”Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on esimerkiksi varmistettava, että tekijällä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teoksensa käytöstä. Suomen lakiesitys ei varmista sitä”, Nikula sanoo.
Lakiesitys myös laajentaisi oikeuksia käyttää esimerkiksi journalistisia teoksia opetuksessa korvauksetta, esittää av-teoksia julkisesti korvauksetta ja lähettää niitä edelleen korvauksetta. Nikulan mukaan tämä tarkoittaisi tekijöille miljoonien eurojen menetyksiä.
”Lakiesitys oli tekijöille aikamoinen pommi”, Nikula sanoo.
Tekijänoikeuslain muutoksen taustalla on EU:n vuonna 2019 hyväksymä DSM-direktiivi, joka koskee digitaalisia tekijänoikeuksia. Lakimuutoksen tarkoitus on päivittää tekijänoikeuslaki digiaikaan sopivaksi ja turvata tekijöiden oikeudet teosten digitaalisessa käytössä.
Direktiivi velvoittaa jäsenmaita muuttamaan lainsäädäntöön esimerkiksi niin, että tekijöillä on oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen teostensa käytöstä. Arkikielessä puhutaan kohtuullisesta korvauksesta.
EU-maiden piti päivittää lainsäädäntönsä direktiiviin sopivaksi jo viime kesäkuuhun mennessä, mutta Suomi on myöhässä.
Tekijänoikeuslakia uudistettiin edellisen kerran vuonna 2015. Silloin lakiin lisättiin pykälä, jonka tarkoitus oli antaa tekijöille mahdollisuus sovitella teoksen käytöstä saamaansa korvausta, jos se osoittautuisi ilmeisen kohtuuttomaksi esimerkiksi suhteessa teoksen arvoon.
Lain valmisteluvaiheessa luvattiin seurata tekijöiden neuvotteluaseman kehitystä ja harkita lakiin tarvittaessa lisämuutoksia, Sanna Nikula kertoo.
Journalistiliiton freelancereiden neuvotteluasema työnsä ehdoista on viime vuosina heikentynyt. Sen osoittavat esimerkiksi liiton teettämät freelancereiden työmarkkinatutkimukset. Vuonna 2014 toteutetussa tutkimuksessa 31 prosenttia tutkimuksen vastaajista kertoi sopimuksensa perustuvan toimeksiantajan joustamattomiin ehtoihin. Vuoden 2021 tutkimuksessa vastaava luku oli 42 prosenttia.
Yhä useampi freelancer ei siis pysty neuvottelemaan tekijänoikeusehdoistaan ollenkaan, vaan ne ovat työn ostajan sanelemat.
Sanna Nikulan mukaan lakiesityksessä ei ole huomioitu tekijöiden neuvotteluaseman kehitystä.
”Jotta tekijänoikeuslaki parantaisi tekijöiden neuvotteluasemaa, siinä pitäisi säätää pakottavasta oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen, sitä koskevasta kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta sekä matalan kynnyksen oikeussuojakeinosta silloin, kun työn ehdot eivät ole kohtuulliset”, Nikula sanoo.
Matalan kynnyksen oikeussuojakeino voisi olla esimerkiksi lautakunta, jossa tekijänoikeuskorvauksia koskevien erimielisyyksien käsittely olisi maksutonta. Yksittäisillä tekijöillä on riitatilanteissa harvoin mahdollisuutta käynnistää kalliita oikeudenkäyntejä.
Kollektiivinen neuvotteluoikeus tarkoittaa, että Journalistiliito voisi neuvotella työn ehdoista freelancejäsentensä puolesta. Näin freelancetyölle voitaisiin saada aikaan sitovat minimiehdot, kuten vähimmäispalkkiot.
Nykyään freelancerit neuvottelevat palkkioistaan ja työnsä ehdoista yksin isojen mediayhtiöiden kanssa.
Kollektiivista neuvottelemista on pidetty Suomessa kilpailuoikeuden vastaisena. Asia on parhaillaan Euroopan komission käsiteltävänä koko Euroopan osalta.
Nikulan mukaan lakiesitys ei huomioi myöskään tätä.
Kohtuullisen korvauksen toteutuminen edellyttää myös sitä, että tekijälle turvataan laissa riittävä oikeus saada tietoa teostensa kaupallisesta hyödyntämisestä esimerkiksi kustantajalta. Tiedon pohjalta tekijä voi arvioida saamansa korvauksen kohtuullisuutta.
Sanna Nikulan mukaan lakiesitys ei paranna tekijöiden tiedonsaantioikeutta lainkaan.
”Lakiesityksessä on käytännössä lista tilanteista, joissa raporttia teoksen käytöstä ei tarvitse tekijälle antaa”, Nikula sanoo.
Lakiesityksen mukaan esimerkiksi journalistisia sisältöjä voisi jatkossa käyttää opetuksessa ilman tekijän lupaa nykyistä laajemmin. Esityksen mukaan tekijät saisivat nykyisille korvauksille kompensaatiota valtion budjetista. Tähän asti Kopiosto on sopinut korvauksista Opetushallituksen kanssa.
Nikulan mukaan sopimuslisenssi turvaa tekijänoikeuskorvaukset paremmin kuin budjettirahoitus, joka on riippuvainen poliittisista päätöksistä. Direktiivi mahdollistaisi sopimuslisenssin säilyttämisen ensisijaisena ratkaisuna.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi Demokraatissa marraskuun lopussa, että lakiesitystä muokataan ennen sen eduskuntakäsittelyä lausuntojen ja esityksen sisällöstä käytyjen keskustelujen pohjalta.
”Ehdottomasti haluan direktiivien tavoitteet toteuttaa eli vahvistaa oikeudenhaltijoiden ja tekijöiden asemaa. Se on myös tavoitteeni, mutta tietysti pitää tasapainoa aina hakea. Mutta haluan ehdottomasti sitä henkeä viedä eteenpäin, että tekijöiden asema paranee”, Kurvinen sanoi Demokraatissa.
Lue lisää:
Freelancereille tärkeä lakimuutos tulossa eduskunnan käsittelyyn
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
