Tampereen yliopiston yhteistoimintaneuvottelut päättyivät tiistaina 16. marraskuuta. Yliopisto aikoo vähentää 215 henkilötyövuotta tukipalveluista, joihin kuuluvat hallinto, kirjasto ja it-tuki. Lisäksi 48 taloushallinnon työntekijää aiotaan ulkoistaa liikkeenluovutuksella Certia Oy:lle.
Yt-neuvottelut alkoivat syyskuun puolivälissä, ja työnantaja perusteli niitä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Vähennykset on määrä saada päätökseen 17. joulukuuta mennessä.
Pahimmillaan yliopistolta joutuu lähtemään joka viides tukipalveluiden työntekijä.
Pääluottamushenkilö Sinikka Torkkolan mukaan vähennykset lisäävät opettajien ja tutkijoiden työtaakkaa. He joutuvat tekemään yhä enemmän tukipalvelutöitä, joihin käytetty aika on pois heidän ydinosaamisestaan, kuten opetuksesta ja ohjauksesta.
”Jo nyt uusi Sisu-opintorekisterijärjestelmä on vaatinut opettajilta paljon mekaanista kopiointityötä, eikä kyse ole tunnista tai parista vaan päiväkausista. Vaikka työnantaja ei ole vielä ilmoittanut vähennysten tarkkaa kohdentumista, niin selvää on, että ensi keväänä täällä on kaaos”, Torkkola sanoo.
Myös journalistiikan yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi ennustaa, että opettajien työ tulee tukipalveluiden leikkausten seurauksena lisääntymään. Hänen mukaansa ilonaiheet ovat yliopistolla olleet muutoinkin tänä syksynä vähissä.
Yliopiston johto suunnitteli tilavähennyksiä, jotka kuitenkin palautettiin viime viikolla valmisteluun sen jälkeen, kun suunnitelmat saivat kritiikkiä opiskelijoilta, tiedekunnilta, professoreilta ja yliopiston sisäiseltä yhteistyöelimeltä konsistorilta.
Tukipalveluissa uudelleenorganisoinnit ja säästöuhat näkyivät jo ennen yt-neuvotteluita.
“Sieltä on lähtenyt tuttuja asiantuntijoita. Kun meillä aiemmin oli nimetyt henkilöt, jotka hoitivat hallinnollisia asioitamme, nyt käytössä on meiliosoite ja ryhmä ihmisiä. Osa heistä tuntee oppiaineen asioita, osa ei”, Ala-Fossi sanoo.
“Kyllä tämä kaikki näkyy kurssien ja muiden käytännön asioiden järjestelyissä. Opettajilta kuluu koko ajan enemmän aikaa erilaisten tietojärjestelmien kanssa askaroinnissa.”
Journalistiikan opettajia harmittaa myös yliopiston yhteisen paikallisradion Radio Moreenin tilanne. Sen ohjelmille ei vuosien väännön jälkeenkään löytynyt yliopistolta muita maksajia ja toteuttajia kuin informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Ala-Fossin mukaan selvityksiä asiasta tehtiin kolmelle eri rehtorille.
“Nyt, kun Moreeni pysyy tiedekuntamme vastuulla ja maksettavana, tekeminen on rajattava asioihin, jotka tukevat suoraan opetusta ja opetuksen yhteistyötä.”
Käytännössä se tarkoittaa, että Radio Moreeni välittää opiskelijoiden tekemät ohjelmat mutta ei enää radioi Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia eikä jumalanpalveluksia Tuomiokirkosta.
Ohjelmavaihto Lähiradion ja Radio Robin Hoodin kanssa päättyy, kuten myös yhteistyö parinkymmenen ohjelma-avustajan kanssa. Radio Moreenin toimituspäällikkö siirtyy tiedekuntaan yliopisto-opettajaksi.
”Muutos tarkoittaa myös sitä, että kanava ei jatkossa voi tarjota opiskelijoille harjoittelupaikkaa”, Ala-Fossi sanoo.
Pääluottamushenkilö Sinikka Torkkolan mukaan yliopiston yt-neuvottelujen piirissä oli myös joitakin Journalistiliiton jäseniä. Työnantaja ei ole vielä ilmoittanut irtisanomisten tarkkaa kohdentumista.
”Työnantaja kutsuu ne, joita irtisanomiset koskevat, muutoskeskusteluihin viikolla 48. Kaikille esitetään irtisanomista ja osalle irtisanomisen jälkeen uutta työtehtävää”, Torkkola sanoo.
Irtisanomisten vaihtoehtona työnantaja tarjoaa myös paketteja eli sopimusta työsuhteen päättymisestä tai eläköitymisestä.
Työntekijäpuolen mukaan yt-neuvottelut päättyivät osin erimielisinä. Työntekijät katsovat, että työnantaja ei pystynyt osoittamaan tuotannollisia eikä taloudellisia syitä, jotka perustelisivat henkilöstön vähennystarvetta. Työnantaja ei myöskään vastannut kysymykseen, mitkä työt päättyvät tai vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi niin, että henkilöstövähennykset olisivat välttämättömiä.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena