Byrokraatti auttaa ilomielin, jos viestintä uhkaa olla liian ytimekästä

Vuosia sitten olin kotimatkalla festivaaleilta ja kysyin voipuneena linja-autonkuljettajalta, meneekö hänen bussinsa Oulun lentokentälle. Nyreän oloinen mies vastasi rattinsa takaa: bussi menee Oulunsalon lentoasemalle. Olipa tosi tärkeä tarkennus, ajattelin ja huokasin syvään.

Lentokenttä ja lentoasema ovat yksi esimerkki siitä, että normitettu yleiskielikin on joskus sallivampi kuin erikoisalan kieli. Ilmailusanastossa lentokenttä tarkoittaa vain kenttäaluetta, mutta yleiskielessä sillä voi hyvin viitata kentän ja rakennusten muodostamaan kokonaisuuteen – siis lentoasemaan.

Ihannetapauksessa erikoisalan kieli sopii suoraan myös yleiskieleen. Toisinaan yleiskieli kuitenkin hylkii ammattilaisten sanastoa. Joskus on useita vaihtoehtoja: esimerkiksi lääketieteen sana kasvain on yleisesti käytössä, kun taas synonyymi tuumori ei nauti suosiota populaareissa teksteissä.

Välillä erikoisala on kuin toinen todellisuus. Siinä missä rakennusten suunnittelijat saattavat puhua luontevasti porrashuoneesta, meille muille tutumpi on rappukäytävä tai rappu.

Pahimmillaan ammattilaiset haluavat puuttua muidenkin arkeen ja korvata napakan sanan elämälle vieraalla ilmaisulla. Median kielenhuoltajien parissa on viime aikoina keskusteltu muun muassa siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Opetus- ja koulutussanasto yrittää kieltää sanat alakoulu ja yläkoulu. Sanaston mukaan ne ovat vanhentuneita.

Toimittajat ovat vasta alkaneet oppia pois sanoista ala-aste ja yläaste, joten uusien tarjokkaiden olisi syytä olla todella päteviä. Mitä siis tilalle? Sanasto tarjoaa ilmaisuja perusopetuksen vuosiluokkien 1 – 6 koulu ja perusopetuksen vuosiluokkien 7 – 9 koulu.

Orwell olisi riemuissaan. Sen sijaan median kielenhuoltajat olivat harvinaisen yksimielisiä: ei toivoakaan.