Journalismi

Kaverin asialla

Milloin freelancerin tulee jäävätä itsensä jutunteosta? Vaakalaudalla on toimittajan maine.

Jos politiikantoimittaja on puolueaktiivi tai jos taloustoimittaja omistaa ison tukun osakkeita, hän on jäävi käsittelemään jutuissaan omaa puolettaan tai kyseistä yritystä. Mutta miten freen tulisi toimia, jos tekee sekä journalismia että viestintää? Ei-journalistisen työn osuus freelancerien ansioista on ollut kasvussa, joten moni miettii asiaa.

”Talouteen ja valtaan liittyvien kytkösten lisäksi ongelma voivat olla yritysten vaitiolosopimukset, jotka rajaavat freelancerin työskentelyä”, sanoo Suomen freelance-journalistien (SFJ) toiminnanjohtaja Anna Kähkönen.

Noora Vaarala on pohtinut jääviyskysymyksiä freelancerina, työsuhteisena sekä istuessaan SFJ:n hallituksessa.

”Freet ovat näissä asioissa tarkkoja eivätkä suostu mihin tahansa, vaikka se vaikuttaisi tuloihin”, Vaarala sanoo.

Joskus tilaaja varoo ostamasta juttuja freeltä, jolla on aiheeseen liittyviä kytköksiä. Toisinaan sidonnaisuudet eivät ole ongelma ostajalle, vaikka freelancer niin kokisi.

”Free on vastuussa maineestaan, päätoimittaja julkaisun brändistä ja uskottavuudesta. Siksi näitä pitää miettiä itse”, Vaarala toteaa.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström muistuttaa, että freelancer ja julkaisija ovat molemmat vastuussa Journalistin ohjeiden noudattamisesta.

”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa”, Grundström sanoo.

 

Toimituksissa esteellisyyttä mietitään myös siksi, että etenkin pienillä paikkakunnilla kytkökset tulevat helposti esiin joka tapauksessa. On siis parempi olla avoin.

”Kyse on myös juttutyypistä. Featuressa tai henkilöjutussa voi olla ok, jos toimittaja ja haastateltava tuntevat toisensa. Olen iloinen, jos freelancer kysyy jääviysasioista. Silloin voimme katsoa, onko tilanteessa ongelmaa”, kertoo Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Susanna Ilmoni.

Pulmia voi syntyä silloinkin, jos toimittaja on mukana kansalaisjärjestön organisaatiossa.

”Harrastuksia saa olla, se ei vie uskottavuutta, mutta esimerkiksi järjestön varainhankintaan liittyvissä asioissa jääviys voi tulla vastaan”, sanoo Keskisuomalaisen uutispäällikkö Keijo Lehto.

”Sidonnaisuus syntyy ainakin silloin, jos joku maksaa sinulle jotain. Toisaalta hyöty ei läheskään aina ole taloudellista. On oltava itselleen rehellinen. Ihmisellä on voimakas taipumus ajatella olevansa riippumaton”, Elina Grundström sanoo.

”Riittääkö, että sidonnaisuudesta mainitaan jutun lopussa? Tekeekö se kirjoittajasta asiantuntijan ja lisää lukijan luottamusta vai kyseenalaistaako riippumattomuuden”, Grundström jatkaa.

 

Jääviyttä voi joutua pohtimaan myös perhesuhteiden takia. Ylen urheilutoimittajan Laura Arffmanin puoliso on maajoukkuehiihtäjä Anssi Pentsinen. Arffman on suhteen alusta asti pitänyt selvänä, ettei tee Pentsisestä juttuja. Pyeongchangin olympialaisten aikana Yle linjasi, ettei hän tee aviomiehestään myöskään hikihaastatteluja suorituksen jälkeen.

”Olen käynyt nämä asiat läpi esimiesteni kanssa ja saanut yleisöltä ainoastaan positiivisia kommentteja”, Arffman sanoo. Kritiikkiä on hänen mukaansa tullut toimittajilta Ylen ulkopuolelta. Se on tuntunut kapeakatseiselta, sillä eturistiriitoja voi syntyä myös ystävyyssuhteista tai silloin, kun toimittaja kirjoittaa urheilijasta kirjan ja käsittelee samaa henkilöä jutuissaan.

”Olemme olleet luupin alla, joten tässä on pitänyt olla tarkkana.” l

Juttua varten on haastateltu myös Länsi-Saimaan Sanomien päätoimittajaa Matias Lövbergiä sekä freelancetoimittaja Pasi Kiviojaa.

Journalistin ohje 4

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus.