Oppikirjat pitävät myynnin plussalla

Kirjamyynnin loiva nousu jatkuu myös tänä vuonna. Tarkat myyntiluvut varmistuvat alkuvuodesta, mutta Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon arvion mukaan syksyn hyvä tarjonta ja erityisesti oppikirjojen myynti lisäävät myyntiä viime vuoteen verrattuna.

”Oppikirjojen myynti on ollut hetkellinen piristysruiske. Ensi vuonna tätä ruisketta ei enää ole käytössä”, Laiho muistuttaa.

Laiho viittaa vuonna 2014 sovit­tuun uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti koulujen oppimateriaaleja uudistettiin.

Vuonna 2016 kirjoja myytiin noin 240 miljoonan euron arvosta. Kokonaismyynti on ollut loivassa laskussa viime vuodet. Vuodesta 2012 kirjallisuuden myynti on vähentynyt noin kymmenen prosenttia ja ilman oppikirjojen vaikusta myynnin lasku olisi jatkunut tänäkin vuonna.

Sähköisten kirjojen myynnin kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Tämäkin selittyy pääosin opetussuunnitelman uudistuksella, koska valtio on halunnut lisätä digioppikirjojen käyttöä.

Viime vuonna sähköisten julkaisujen myynti nousi noin 24 miljoo­naan, noin 10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Vielä vuonna 2012 osuus oli noin kuusi prosenttia
kokonaismyynnistä. Laihon mukaan sähkökirjojen myynnin osuus on nousussa.

Laiho arvioi, että myös kauno- ja tietokirjojen puolella sähkökirjat eri muodoissaan yleistyvät, jos kaikki EU-maat pääsevät sopuun digi-arvonlisäveron laskemista kymmeneen prosenttiin. Neuvottelut ovat jumissa Tsekin ja Ranskan välisten neuvotteluiden takia, eikä niiden etenemisestä ole varmuutta.

”Toki tämä meidän markkina on edelleen paperivetoinen, mutta siihen odotamme sitä suurinta taikaiskua eli EU:n alv-päätöstä.”

Kirjakauppaa on tänä vuonna värit­tänyt Suomi 100 -teema, jonka nimissä on julkaistu paljon Suomen historiaa ja merkkihenkilöitä käsitteleviä teoksia. Akateemisen Kirjakaupan Helsingin kirjatalon myyntipäällikkö Aki Järvinen  sanoo, että juhlavuosi on näkynyt erityisesti nimikkeiden määrässä, mutta ei niinkään myynnissä.

”Sota on vuodesta toiseen yksi vahvimpia kirja-aiheita. Ei tämä vuosi mitenkään poikkeuksellinen ole”, Järvinen sanoo.

Suomalaisen Kirjakaupan kaupallisen johtajan Reetta-Liisa Pikkolan mukaan kaunokirjallisuus on tänä vuonna käynyt hyvin kaupaksi. Myyntikärjessä ovat esimerkiksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, Dan Brownin Alku, Jo Nesbøn Jano ja Enni Mustosen Ruokarouvan tytär.

Muista hyvin myyneistä Pikkola mainitsee Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirjan. Elämäkerroista hän nostaa esiin
Jere Karalahden, Alex Stubbin, Tellervo Koiviston, Lenita Airiston ja Pentti Linkolan elämä­kerrat.

Pikkola huomauttaa, että sotia käsittelevä kirjallisuus saa mediassa paljon palstatilaa, mikä ei kuitenkaan näy myynnissä.

”Varsinaisia myyntitykkejä siitä joukosta ei vielä toistaiseksi ole löytynyt, jos ihan myyntimme kärkeä tarkastelee”, Pikkola sanoo.

Vuoden myydyin kirja tulee olemaan Mauri Kunnaksen Koira­mäen Suomen historia, jota oli joulukuun puoliväliin mennessä myyty kirjakaupoissa yli 130 000 kappaletta.

”Se tulee lyömään myös monet edellisten vuosien kirjojen myyntiennätykset. Toinen todella menes­tyksekäs kirja on ollut Jenni Haukion koostama Katso pohjoista taivasta”, Pikkola sanoo.

Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho arvioi, että ensi vuonna ala ”jatkaa taistelua ihmisen vapaa-ajasta”, kuten tähänkin asti. Ala toivoo piristysruisketta arvonlisäveron laskusta, mutta tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää saada uudet sukupolvet nuorina kirjallisuuden pariin.

”Jos olisin diktaattori, lisäisin äitiyspakkaukseen hyvän iltasatukirjan.”