Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.
Useat ammattijärjestöt aikovat irtisanoa tai ovat jo irtisanoneet vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen. Syyskuussa siitä sanoutuu irti Suomen Farmasialiitto. Sopimuksen noudattaminen alalla päättyy vuoden lopussa.
Jo aiemmin yhteensä noin 100 000 Teollisuusliiton piiriin kuuluvaa työntekijää on tehnyt samoin.
Myös Journalistiliitossa katsotaan, että nyt on aika irtautua. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho ei toivo kikylle jatkoa.
”Alun perin menimme mukaan solidaarisuussyistä. Kyseessä on selkeästi tilapäisratkaisu. Meillä ei ole vaikutusta Suomen vientiin”, Hanne Aho sanoo.
Kikyn tarkoitus oli työn hinnan alentaminen ja Suomen viennin piristäminen.
Farmasialiiton päätös on merkityksellinen, koska se oli kilpailukykysopimuksen hyväksymisen aikaan elokuussa 2016 ”lähellä vaa’ankieliasemaa osana akavalaista yhteisöä”, puheenjohtaja Antti Kataja sanoo liiton omassa tiedotteessa.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kilpailukykysopimukseen kuuluneet sosiaalivakuutusmaksujen siirrot hyödyttävät yrityksiä ja työntantajia valtavasti. Yhteenlaskettu summa on viime vuoden palkkatilaston perusteella muhkea. STTK:n laskelmien mukaan puhutaan vuosittain 1 – 2 miljardista eurosta, jotka siirtyivät työntekijöiden maksettavaksi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan elokuun puolivälissä julkaiseman tutkimuksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisessa oli noin 40 prosenttia. Lisäksi kikyn työllisyysvaikutuksia selitetään työvoimakustannusten alenemisella eli sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Samaan aikaan yritysten maksamat osingot kasvoivat reippaasti.
Mitä mieltä kilpailukykysopimuksesta ollaan media-alalla? Lisää aiheesta täällä.
Tätä on kiky
Edellisen hallituksen tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110 000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä.
Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat 14. kesäkuuta 2016 kilpailukykysopimuksen. Esimerkiksi lehdistö sopi 24 tunnin työajan pidennyksestä aikaisemmin samana keväänä niin, että yksi vapaapäivä poistetaan ja lopuista tunneista sovitaan paikallisesti.
Toteutus vaihteli kokonaisten päivien lisäämisestä työajan pidentämiseen minuuteilla.
Lähde: Valtioneuvosto, Journalistiliitto