Ilta-Sanomat ja Me Naiset ovat ohjeistaneet freelancereitaan olemaan käyttämättä tekoälyä litteroinnin apuna. Lehtien freelancereilleen huhtikuussa lähettämien ohjeiden mukaan haastattelumateriaalia eli esimerkiksi haastattelunauhoja ei saa syöttää tekoälylle litteroitavaksi.
Ohje hämmentää freelancereita. Journalistin haastattelema freelancer ihmettelee, voiko mediatalo kieltää yrittäjältä keskeisen työkalun käytön.
”Se tuntuu tosi erikoiselta myös, koska esimerkiksi Helsingin Sanomien ja Ylen kouluttajat ovat Journalistiliiton koulutuksissa suositelleet käyttämään tekoälytyökaluja litterointiin.”
Freelancer ei esiinny jutussa nimellään, koska ohjeiden kommentoiminen saattaisi vaikuttaa hänen työmahdollisuuksiinsa. Hänen nimensä on toimituksen tiedossa.
Hän käyttää litterointiin Good Tape -työkalua, johon hänellä on maksullinen lisenssi. Sitä on kehuttu alan koulutuksissa tietoturvalliseksi. Kouluttajat ovat kertoneet, että esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittajat käyttävät Good Tapea.
”Good Tapeenkaan en laita haastattelunauhoja, joissa on arkaluontoista sisältöä. Ne litteroin ilman työkalua. Ohjeesta tulee olo, että pidetäänkö friikkuja jotenkin tyhminä”, freelancer sanoo.
Litterointityökalusta luopuminen pidentäisi juttujen tekoaikaa ja tuntuisi siten kukkarossa.
”Palkkiotasomme on huono, ja Good Tape on ainut ainakin minun työtäni aidosti tehostava työkalu. Sen ansiosta en joudu enää tekemään itse koko transkriptiota, vaikka tarkistankin sen aina kuuntelemalla haastattelunauhat.”
Journalistiliiton freelanceasioihin erikoistunut juristi Eveliina Tuominen vahvistaa, että tekoälyn, kuten litterointiohjelmien käytön, kategorinen kieltäminen on ongelmallista.
”Litterointiohjelman kieltäminen on työvälineen kieltämistä. Toimeksiantajaa pitäisi kiinnostaa työn lopputulos eikä se, millä työvälineellä se on toteutettu”, Tuominen sanoo.
Hän muistuttaa, että freelancerin työssä kyse on toimeksiantosuhteesta eikä työsuhteesta.
”Toimeksiantosuhteessa freelancer päättää itse, millä työvälineillä työskentelee.”
Journalistiliitto on ollut ohjeistuksesta yhteydessä Ilta-Sanomien pääluottamushenkilöön Ari Simbergiin. Simberg kertoo keskustelleensa ohjeista lehden vastaavan päätoimittajan Johanna Lahden kanssa ja että niitä tarkennetaan mahdollisesti vielä.
Journalisti pyysi Lahdelta haastattelua Ilta-Sanomien antamista ohjeista, mutta ei tavoittanut häntä haastatteluun. Lahti vastasi sähköpostitse, että ”tarkastelemme parhaillaan linjausta Sanoma-tasolla, mutta koska asia on kesken, sen enempää siitä ei vielä ole käytännössä kerrottavaa.”
Ilta-Sanomien ja Me Naisten tekoälyohjeet sisältävät litterointikiellon lisäksi myös muita ohjeita tekoälyn käytöstä. Ohjeet muun muassa muistuttavat, että julkaistavaa tekstiä ei saa tuottaa tekoälyllä, tekoälyn tarjoama tieto pitää aina tarkistaa ja tekijänoikeudet tiedostaa.
Lisäksi ohjeissa kehotetaan freelancereita kertomaan toimituksen työnjohdolle aina tekoälyn käytöstä jutunteossa.
Uusimmassa lehdessä
- Anni Mattila työskentelee elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkojen parissa. Työn jälki näkyy joka kuvassa.
- Jäsenyhdistyksillä on yli kuuden miljoonan varallisuus. Liitto toivoo, että yhdistykset keskittäisivät rahansa ydintoimintaan.
- Lehdistönvapauden kärkeen palataan valinta kerrallaan
- Ett år efter flytten – i Sundsvall görs finlandssvenska tidningar med passion men utan lokalkännedom