Tekoäly söi kuvat ja tekstit – tekijänoikeusjärjestöt yrittävät saada luovalle alalle osansa

Journalistiliiton jäsenillä on keväästä saakka ollut mahdollisuus allekirjoittaa uusi, täydennetty Kopiosto-valtakirja. Allekirjoittaminen valtuuttaa tekijänoikeusjärjestö Kopioston valvomaan teosten, kuvien ja tekstien käyttöä myös tekoälyaikana. Valtakirjaan on lisätty uusi oikeusluokka, jonka turvin Kopiosto voi jatkossa myöntää käyttölupia esimerkiksi ­kielimallien kehittämiseen.

Microsoftin, Open AI:n ja Metan kaltaiset suuryritykset ovat käyttäneet tekoälysovellustensa luomiseen valtavaa, internetistä keräämäänsä teksti- ja kuvamassaa. Lupia aineistojen käyttöön ne eivät ole juuri kyselleet, sillä aineistojen käyttöä koskevaa sääntelyä vasta kehitetään.

Kopiosto lupaa nyt puuttua teosten luvattomaan käyttöön myös tekoälymallien kouluttamisessa. ­Monella Kopioston kansainvälisellä sisarjärjestöllä on meneillään vastaavia hankkeita tekoälysääntelyn luomiseksi.

Kopioston lakiasiainjohtajan Kirsi Salmelan mukaan tekoälyyn liittyviä valtuutuksia on tullut kesän ­aikana kaikkiaan tuhansia, media-alan työntekijöiltä tuhatkunta.

Hänen mukaansa on vielä epäselvää, kuinka haluk­kaita tekoälyjätit ovat maksamaan kohtuullisia korvauk­sia luovan työn tekijöille.

”Tiedossani ei ole, että kollektiivisia lupia olisi hankittu tekijänoikeusjärjestöiltä vielä missään päin maail­maa”, Salmela sanoo.

Tekoäly-yritykset ovat jo solmineet yksittäisiä, rajattua teosjoukkoja koskevia sopimuksia mediatalojen kanssa.

Miten ja milloin Kopiosto sitten pystyy valvomaan tekijöiden oikeuksia ja puuttumaan luvattomaan ­tekoälykäyttöön?

Salmela rinnastaa tilanteen maratonjuoksuun.

”Valvominen ja puuttuminen on mahdotonta, jos ­tekoälyjä kouluttavat firmat eivät toimi läpinäkyvästi.”

---

Elokuun alussa tulivat voimaan Euroopan unionin tekoälyasetuksen uudet käytännesäännöt. Niissä EU pyytää tekoäly-yhtiöitä ilmoittamaan, mitä teosmassoja ne ovat käyttäneet – kuitenkin hyvin yleisellä ­tasolla. Sääntelyyn sitoutuminen on vapaaehtoista. Muun muassa Microsoft ja Open AI ovat jo allekirjoittaneet sitoumuksen, mutta esimerkiksi Meta ei.

Salmelan mukaan tekijänoikeusjärjestöt ovat olleet pettyneitä siihen, miten uudet käytännesäännöt pehmentävät EU:n tekoälyasetuksen velvoitteita.

”Sinänsä on hyvä, että niille tekoälyfirmoille, ­jotka haluavat varmistaa toimivansa tässä epävarmassa ­oikeudellisessa tilanteessa vastuullisesti, on tarjolla ­vapaaehtoinen sitoumus.”

EU-oikeuden tasolla suuri käsittelemätön kysymys on se, onko tekoälyn kouluttaminen laskettavissa ”vain” koneelliseksi tiedonlouhinnaksi – joka on sallittua.

Yhdysvalloissa tekijänoikeuslait poikkeavat eurooppalaisista. Siellä tekoäly-yhtiöiden toiminnan laillisuutta testataan parhaillaan lukuisissa oikeusjutuissa. Kyse on muun muassa siitä, kopioiko tekoäly tekijöiden työtä vai luoko se sen pohjalta uutta.

Moni oikeusprosessi on vasta alussa. Kaliforniassa liittovaltion tuomioistuin piti kuitenkin ­hiljattaisessa päätöksessään kirjallisuuden käyttämistä suurten kieli­mallien rakentamiseen laillisena juuri siksi, että kyse on luovuudesta eikä kopioinnista.

Kauppaoikeuden yliopistonlehtori Mikko AntikainenJyväskylän yliopistosta pitää tekijänoikeusjärjestöjen ajamaa sääntelyä luovan työn tekijöiden parhaana mahdollisuutena valvoa tekoälyn kouluttamiseen liittyviä oikeuksiaan.

”Yksittäisen artistin tai journalistin on käytännössä mahdoton puuttua työnsä käyttämiseen.”

Antikaisen mukaan vyyhdissä on kaksi keskenään ristiriitaista intressiä: tekninen innovaatio ja luovan työn tekijöiden oikeus teoksiinsa.

”Jos EU:ssa säädellään tekoälyn käyttöä liiaksi, vaa­rana on, että Eurooppa putoaa kyydistä. Suurimmat tekoälyfirmat ovat amerikkalaisia ja Kiina tulee kovaa perästä.”

EU on joka tapauksessa sääntelyssä edellä, vaikka se keskeneräistä onkin, Antikainen sanoo. Hän pitää kuitenkin selvänä, että jos amerikkalainen oikeuskäytäntö jatkossakin päätyy tekoälyn suhteellisen vapaan ­kehittämisen kannalle, se vaikuttaa myös Euroopassa.

”Yhtiöt sijaitsevat Yhdysvalloissa ja vaikuttavat sieltä käsin. Voi käydä niinkin, että Euroopassa päädytään eri perustein aika samaan lopputulokseen kuin Yhdysvalloissa.”