Torstaina 19. toukokuuta Helsinkiin kokoontunut Journalistiliiton valtuusto toivoo, että liiton jäsenyhdistykset tarjoavat jatkossa koulutuksiaan ja palvelujaan muidenkin yhdistysten jäsenille.
Muutosta ehdotti valtuustolle liiton järjestövaliokunta, joka on pohtinut liiton toiminnan kehittämistä kuluvalla valtuustokaudella. Yhteistyöstä päättävät kuitenkin yhdistykset.
Outi Salovaara Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksestä ISSY:stä piti tärkeänä raja-aitojen kaatamista nimenomaan lehdistön journalistiyhdistysten ja Radio- ja televisiotoimittajien liiton RTTL:n väliltä. Salovaran mielestä tässä on vielä paljon tehtävää.
”Nyt emme tiedä toistemme tesseistä, työkulttuureista ja arjesta huolimatta siitä, että teemme osin samaa työtä. Isompi yhtenäisyys olisi edunvalvonnan kannalta parempi vaihtoehto. Myös alueellinen liittotyö hyötyisi siitä, että lehdistö ja RTTL tekisivät asioita yhdessä”, Salovaara sanoi valtuustossa.
Hän toivoi yhdistysrajojen kaatuvan sekä niiden toiminnassa että liiton luottamuselinten kokoonpanoissa.
”Toivon väkivallatonta vallankumousta, sitä, että rakenteet voitaisiin yhdessä räjäyttää atomeiksi ja saada vastamaan 2020-lukua. Toivon, että ihmiset hakisivat muutosta ajatellen yhteistä etua. Se tarkoittaa jostain omasta luopumista, mikä on vaikeaa. Silti odotan ja toivon, että tämä nähtäisiin jossain liiton historian kohdassa. Vetoan, että alamme tehdä sen eteen töitä.”
Moni valtuutetuista oli sitä mieltä, että yhdistysten yhteistyö on saanut hyvän alun tällä valtuustokaudella. Vaikka yhdistysrajojen madaltamista pohtineen järjestövaliokunnan jäsenet ovat olleet välillä keskenään erimielisiä ja työ ei ole aina edennyt, keskustelut ovat silti edistäneet uudistusta.
”Yhdistysten tähtäin on nyt enemmän samaan suuntaan kuin koskaan. Se ei ole täydellinen, mutta olemme tällä valtuustokaudella pystyneet keskustelemaan asioista paremmin kuin koskaan. Lähdemme seuraavalle valtuustokaudelle hyvässä tilanteessa”, sanoi Jussi Ahlroth Helsingin Seudun Journalisteista HSJ:stä.
Järjestövaliokunnan työhön osallistunut Teppo Koskinen Etelä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksestä ESSY:stä sanoi, että liiton kehittämistyössä aiemmin kokeiltu rakenteiden muuttaminen toiminnan kehittämiseksi ei ole johtanut pitkälle.
”Sen sijaan nyt, kun etenemme toiminta edellä, asioilla on aito mahdollisuus muuttua. Rakenteet seuraavat tarvittaessa perässä.”
Osa yhdistyksistä on jo avannut tilaisuuksiaan muidenkin yhdistysten jäsenille. Katja Lamminen HSJ:stä piti tätä tärkeänä, koska moni ei korona-ajan seurauksena enää työskentele vain yhdessä toimituksessa ja yhdellä seudulla.
Heikki Jokinen Suomen Freelance-journalisteista SFJ:stä sanoi, että yhteistyö muiden journalistiyhdistysten kanssa on luontevaa myös valtakunnalliselle yhdistykselle, jolla on monen ammattialan jäseniä ympäri maan.
Yksi esimerkki tällä valtuustokaudella virinneestä yhdistysten yhteistyöstä on niiden puheenjohtajien vertaisfoorumi, jonka ovat suunnitelleet puheenjohtajat itse. Sen puuhahenkilöitä on ollut puheenjohtaja Marjaana Varmavuori HSJ:stä.
”Aiemmin liitosta on kehotettu, että olkaa yhteyksissä, mutta yhdistyksillä ei ole ollut siihen luontevaa tapaa. Soittelu puheenjohtajille yksi toisensa jälkeen on ollut hankalaa. Foorumin kautta opimme tuntemaan toisemme, ja kaikki saavat vertaistukea. Mukaan on kutsuttu kaikki yhdistykset, ei ole jakolinjoja”, Varmavuori sanoi.
Foorumin ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää 2. kesäkuuta.
Järjestövaliokunta ehdotti yhdistyksille yhteistyötä myös yhdistyshallinnossa. Yksi malli olisi maakunnallisten journalistiyhdistysten valtakunnallinen toimisto, joka auttaisi yhdistyksiä yhdistysbyrokratian pyörittämisessä ja toiminnan käytännön järjestelyissä. Siten paikalliset yhdistysaktiivit voisivat keskittyä paremmin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen.
Katja Lamminen HSJ:stä totesi ison yhdistyksensä olevan siitä onnellisessa asemassa, että sillä on luottamushenkilöiden lisäksi palkattua henkilökuntaa. Lammisen mukaan HSJ kuitenkin tukee lämpimästi sitä, että pienet yhdistykset, joilla henkilökuntaa ei ole, saisivat byrokratiaan liiton kautta apua.
”Se ei ole nykyaikaa eikä kohtuullista, että yhdistysaktiivit käyttävät nykytyöelämän lisäksi aikaa yhdistysbyrokratian pyrittämiseen. Avun palkkaamisen hintaan nähden sillä on valtava vaikutus, että yhdistystoimijat pystyvät keskittymään byrokratian sijasta esimerkiksi koulutusten ideointiin.”
”Keskustoimisto-ideaan ei kuitenkaan tarvitse juuttua, vaan yhdistykset saavat itse miettiä, millainen rakenne on järkevin tapa hoitaa asia”, Lamminen sanoi.
Merja Turunen Savo-Kainuun Journalisteita S-KJ:stä kertoi pienen yhdistyksen aktiivien arjesta. Heillä siihen vaikuttaa iso maantieteellinen alue Pieksämäeltä Suomussalmelle, jota luottamushenkilöt etenkin ennen koronaa matkustivat edes takaisin kokouksiin. Etäkokoukset ovat helpottaneet tilannetta. Normaalin yhdistysbyrokratian lisäksi yhdistyksellä on lomamökki hoidettavana.
”Aika, energia ja rahat menevät paljolti siihen, että pyöritetään rutiineja. Vaikka olisi toiminnan järjestämiseen ideoita, niiden toteuttamiseen ei ole voimia, kun samat ihmiset tekevät kaiken muunkin. Kaikki taakan jakaminen niissä asioissa, joissa se on mahdollista, olisi siis tervetullutta.”
Jonas Bruunström Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehistä EPSY:stä totesi, että pienet ja isot yhdistykset tosiaan elävät työvoiman suhteen eri maailmoissa. Hän ehdotti, että jos yhdistysten yhteinen valtakunnallinen toimisto tuntuu liian isolta askeleelta, liitto voisi tarjota yhdistyksille nykyisen jäsenille tarjottavan lakiavun tapaista yhdistysapua.
”Palvelusta saisi nopeasti vastauksia kysymyksiin. Se madaltaisi kynnystä löytää yhdistyksiin sihteereitä ja rahastonhoitajia. Ihmiset uskaltaisivat ottaa helpommin vastaan tehtäviä yhdistyksissä ja osastoissa.”
Liiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoi, että tällainen palvelu on tavallaan jo olemassa. Sen numero löytyy hänen nimensä kohdalta liiton yhteystiedoista.
Kirsi Huhtala Pirkamaan Journalisteista PJY:stä muistutti yhdistysten luottamushenkilöiden keskinäisestä vertaistuesta. Sitä voi löytyä matalalla kynnyksellä myös esimerkiksi Facebookin kautta. Huhtalan mukaan osalla yhdistyksistä, kuten Pirkanmaan Journalisteilla ja Turun Journalistiyhdistyksellä, on valmiiksi osa-aikaista henkilökuntaa, josta voisi jollain mallilla olla muillekin yhdistyksille apua.
Järjestövaliokunnan työn tavoitteena oli löytää tapoja, joilla liiton jäsenpalvelut jakautuisivat tasapuolisemmin jäsenistön kesken. Liiton hallituksessa, valtuustossa, yhdistyksissä ja yhdistyspäivillä valtuustokauden aikana käytyjen keskustelujen perusteella valiokunta päätyi siihen, että yhdistyksillä ei ole yhtenevää intressiä muuttaa liiton yhdistysrakennetta.
Siksi tärkeintä on nyt keskittyä yhdistysten välisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Sen tukemiseksi liitolla on tämän vuoden budjetissaan niin kutsuttua porkkanarahaa, jota yhdistykset voivat hakea yhteisten tapahtumien järjestämiseen.
Valiokunnan ehdotuksia ja yhdistysten mielipiteitä niistä on aiemmin käsitelty Journalistissa muun muassa 19. huhtikuuta ja 29. huhtikuuta.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
