Pari kelettä pääsi ilmoille. Miten Yle voi tällä tavalla uutisoiden dissata demokratiaa, kirjoittaa Vesa Heikkinen.
Joskus yksittäinen uutinen alkaa yskittää. Näin kävi presidentinvaalipäivän aamuna, kun kuuntelin Ylen radiouutisia, hörpin aamukahvia ja virittäydyin tämän demokratian juhlapäivän ylevään tunnelmaan.
Täh! Mitä siellä oikein sanottiin! Että Niinistön valinta varmistuu jo ennakkoäänien perusteella?
Kahvia läikähti kaulukselle, unet karisivat silmistä. Oli pakko mennä Ylen nettisivuille tarkistamaan, mistä oikein on kysymys. Pian löysinkin räväkästi otsikoidun jutun: Professori: Niinistön valinta varmistuu jo iltakahdeksalta – vaalipäivän yllätysnousijaa ei tule.
Pam! Turha siis mennä enää äänestämään. Niinistö on jo voittanut.
Pari kelettä pääsi ilmoille. Miten Yle voi tällä tavalla uutisoiden dissata demokratiaa!
Primitiivireaktiosta toivuttuani yritin miettiä analyyttisesti, mikä Ylen vaaliuutisessa mättää. Sekö, että moni äänestäjä luki uutisesta vain somessa levitetyn otsikon? Toki se, mutta jokin muukin, jokin kontekstiin liittyvä.
Me kielentutkijat puhumme paljon kontekstista, usein hämärästi. Termillä viitataan milloin yksittäisen sanan kanssa samassa tekstissä käytettyihin muihin sanoin, milloin tilanteeseen, jossa sanaa on käytetty, milloin tekstin julkaisualustaan, milloin abstrakteihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.
Kaikki nämä kontekstit ovat olennaisia, kun mietitään sitä, miten tekstien viestejä tulkitaan. Nyt tulkinnan kannalta erityisen merkitykselliseksi tuli uutisen julkaisemisen ajankohta.
Kun potentiaaliselle äänestäjälle kerrotaan vaalipäivän aamuna Ylen uutisessa oikein rohvessoorin tietoihin viitaten, että vaalit ovat jo ratkenneet, miten äänestäjä tätä tekstiä tulkitsee? Kriittisimmät huutavat, että propagandaa. Uneliaimmat tuumivat, että se oli sitten siinä. Takaisin nukkumaan.