Oikea journalismi tulee jatkuvasti sekoitetuksi niihin, jotka hyödyntävät sen brändiä kaupallisesti tai poliittisesti, ja näin sen oma alkuperäinen – haluttu ja arvokas – brändi sumenee ja menettää uskottavuuttaan, kirjoittaa Johanna Vehkoo.
Journalismilla on brändiongelma.
Dilemma on monitahoinen ja hankala ratkaista.
On nimittäin niin, että moni ei-journalistinen taho pyrkii hyötymään journalismin hyvästä brändistä, useimmiten joko poliittisesti tai taloudellisesti. Oikea journalismi – se faktoihin pohjaava, kriittinen ja riippumaton – taas ei osaa hyödyntää omaa hyvää brändiään taloudellisesti.
Lisäksi oikea journalismi tulee jatkuvasti sekoitetuksi niihin, jotka hyödyntävät sen brändiä kaupallisesti tai poliittisesti, ja näin sen oma alkuperäinen – haluttu ja arvokas – brändi sumenee ja menettää uskottavuuttaan.
Brändijournalismi on tuoreehko sanahirviö, jonka avulla markkinoinnin tekijät pyrkivät iskostamaan kielenkäyttöön ajatuksen siitä, että mainoksia voitaisiin tehdä ikään kuin journalistisella otteella. Tällä tarkoitetaan usein sitä, että tekijät ovat entisiä ammattitoimittajia, joilla on nyt kysyntää markkinointiviestinnän puolella.
Yleensä ”brändijournalismin” yhteydessä puhutaan tarinankerronnasta, bisnesten omista tarinoista. Jotkut puhuvat myös siitä, että mainoksessakin kaikki sisältö voi pitää paikkansa. Että kuluttajalle ei valehdella, mikä jotenkin toisi mainoksen lähemmäs journalismia.
Ei se silti journalismia ole. Journalismin tulee olla vapaata kaupallisesta painostuksesta, eikä se saa myydä mitään.
On muitakin uusia journalismeja, joilla korvata vanhaa:
”Asianajojournalismi” – selkeästi puolensa valitsevaa poliittista journalismia.
”Kampanjajournalismi” – järjestöjen ja poliittisten toimijoiden maksama ja tuottama uutisointi.
”Sisältöjournalismi” – erotuksena journalismista, jossa ei ole sisältöä? Ei, vaan jälleen yksi mainonnan muoto.
Nämäkin ovat termejä, joita jotkut ihan tosissaan käyttävät.
Myös valemediat pyrkivät hyötymään journalismin brändistä. Ne on rakennettu muistuttamaan uutissivustoja. Vetoapua ne saavat Facebookilta, jossa kaikki ulkoisesti uutismainen sisältö näyttää samalta. Verkkojulkaisu Buzzfeedin tuore faktantarkistuskoe osoitti, että huomattava osa amerikkalaisten poliittisten uutissivujen Facebook-tarjonnasta levitti väärää tietoa.
Facebook ja muut sosiaaliset verkostot puolestaan haluavat imaista oikean journalismin sisäänsä, koska käyttäjät haluavat uutisia ja tietoa yhteiskunnasta. Google haluaa välittää luotettavia uutisia, koska hakutulosten korkea laatu on sen bisneksen kannalta elintärkeää.
Samalla journalistiset brändit hämärtävät itse kullanarvoista brändiään julkaisemalla uutisiksi naamioituja mainoksia ja tarkistamattomia huhuja. Näin journalismi tekee itse itsestään tarpeetonta liudentamalla rajaa faktan ja fiktion välillä.
Nythän näyttää siis päivänselvältä, että oikea journalismi pitää brändätä uudelleen, jotta se voisi erottua kaikista muista asioista, joita kulloinkin halutaan kutsua journalismiksi.
Pitäisikö uutisorganisaatioiden vaikkapa palkata viestintähommissa ansioituneita entisiä toimittajia suunnittelemaan niille uusi brändi?
Tai kirjoittamaan journalismille uusi tarina.
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
