”Se hiukan yllättikin, että tämä oli ihan normitiistai valtiokonttorissa.” Niin Jarmo Raivio kuvailee juttukeikkaa, jolla hän pääsi seuraamaan Valtiokonttorin virkamiesten työtä velkahuutokaupan aikana.
Velanotto osoittautuu hyvin arkiseksi toimenpiteeksi. Puolen tunnin nettihuutokaupan jälkeen virkamiehet löytävät kahvia hörppiessään edullisimman tavan lainata Suomen valtiolle hieman alle kaksi miljardia euroa.
”Rahat ovat valtiontalouden käytettävissä kaksi pankkipäivää myöhemmin”, juttu päättyy toteavasti.
Vippaa mulle 1,968 miljardia ilmestyi Suomen Kuvalehdessä joulukuussa 2023.
Jarmo Raivio on työskennellyt Suomen Kuvalehden talousjournalismin parissa jo yli kaksikymmentä vuotta. Loppuvuodesta 2023 hän palasi jo kymmenisen vuotta aiemmin virinneeseen juttuideaan. Hän halusi selvittää, miten valtio hankkii velkarahansa.
”Kun alun perin yritin tehdä juttua noin kymmenen vuotta sitten, Valtiokonttorin vastaus oli, ettei ketään missään tapauksessa päästetä seuraamaan huutokauppoja”, Raivio kertoo.
Syksyllä 2023 velkalaivat ja suunnattomat summat olivat jälleen kerran julkisessa keskustelussa. Raivio yritti uudestaan.
”Yllätyksekseni juttu onnistuikin nyt. Yritin hakea ylätason käsitteiden sijaan mukaan juuri tilanteen kuvailua, eli mahdollisimman paljon yksityiskohtia.”
Raivion repparissa virkamiesten rennon asenteen suorastaan haistaa. Raivio kuvailee lukijalle heidän kahvikuppejaan ja kuulakärkikynällä vihkoon raapustettuja korkoprosentteja.
”Olen pyrkinyt löytämään talousjuttuihin konkretiaa. Niissä puhutaan monesti niin usvaisista ylätason asioista”, Raivio sanoo.
Raivion mukaan talousjournalismissa on hänen uransa aikana muuttunut ennen kaikkea se, miten lukija huomioidaan.
”Ehkä aiemmin ajateltiin, että nämä ovat automaattisesti Tärkeitä Asioita. Nyt talousjournalisminkin pitää eri tavalla perustella kiinnostavuutensa. Tykkään laajemmista kokonaisuuksista, joissa ei kysytä, paljonko sähkö maksaa kello yhden ja puoli neljän välillä. Plussaa on, jos juttu on vielä vähän hauska. Ei vitsiä tarvitse vääntää, mutta taloudestakin voi kirjoittaa hieman pilke silmäkulmassa.”
Jarmo Raivio, 51
Suomen Kuvalehden taloustoimittaja vuodesta 2002, toimituspäällikkö 2013 – 2022.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.
Opintoja myös Sanomien toimittajakoulussa sekä Oxfordin yliopistossa.
Elokuvakriitikko Sakri Pölösen valinta
”Arvostan Suomen Kuvalehden taloustoimittaja Jarmo Raivion työtä noin yleensä, mutta erityisesti mieleeni on jäänyt joulukuussa 2023 ilmestynyt artikkeli valtionvelan huutokaupoista. Raivio on valinnut hätkähdyttävän konkreettisen lähestymistavan uutisoinnissa yleensä hyvin abstraktiksi jäävään asiaan eli Suomen valtion velkaan. Vetävästi kirjoitettu artikkeli Vippaa mulle 1,968 miljardia vastaa kysymyksiin, joita en olisi edes tiennyt esittää – mahtavaa!”
Uusimmassa lehdessä
- Pitääkö journalismin valita puolensa, jotta maailma pelastuisi? Journalistin toimittaja Manu Haapalainen kysyi itseään viisaammilta.
- Marjaana Varmavuori haluaa saada ihmiset saman pöydän ääreen
- Paikallisen median pitää vaalia paikallista keskustelua
- Jobbet som lokalreporter gav otippat socialt trumfkort