Näinkö on?

Luulit, että Viestikoekeskus-jutusta seuraa hyvää pöhinää ja palkintoja, Kaius Niemi

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi pitää huolta toimituksestaan mikromanageeramalla ja soittamalla alaisilleen haitaria.


Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Olet nukkunut viimeksi 23. helmikuuta.
Silmät verestävät, mutta varmasti vähemmän kuin journalisteilla Ukrainassa tai uutisdeskissä työskentelevillä yövuorolaisillamme. Kyllä tässä unet ovat jääneet vähiin.

Viihdyit ulkomaantoimittajana erityisesti sotatoimialueilla. Haaveilet sinne pääsystä aina, kun pidät talouspalaveria Susan Duinhovenin kanssa.
Kyllä. Tosin sotatoimialueella ei aina tarvinnut käyttää kypärää ja sirpaleliivejä. Onneksi paineet ovat viime vuosina vähentyneet, kun Hesarin talous on mennyt parempaan suuntaan.

Olet tunnettu ”mikromanageri”. Luulet, että alaisesi arvostavat tätä ominaisuuttasi.
En luule, vaan tiedän. Kerran baarissa eräs Yleen lähtenyt toimittajamme kertoi ymmärtäneensä vasta lähtönsä jälkeen, mikä arvo on sillä, että päätoimittaja välittää aidosti ja sydämellään mediastaan. Se oli hieno hetki, mutta kertoja saattoi olla hieman juovuksissa.

Olet siinä käsityksessä, että ihmiset lukevat kaikki HS-jutut sanasta sanaan. Siksi piipahdat usein iltavuorossa vaihtamassa yksittäisiä sanoja juttuihin.
Ihmiset tosiaan lukevat kaikki HS:n jutut sanasta sanaan, osa useampaan kertaan. Se on mahtavaa, mutta siihen liittyy suuri vastuu.

Edeltäjistäsi poiketen kirjoitat säästeliäästi kolumneja, koska et keksi mitään sanottavaa paitsi ehkä jotain ylevää toimittajien sananvapaudesta.
Historia on armoton niille päätoimittajille, jotka näinä aikoina keskittyvät johonkin muuhun kuin tiedotusvälineensä digitalisoimiseen ja toimituksellisten resurssien vahvistamiseen. Kirjoittaisin mielelläni enemmän, mutta en ehdi. Ääneni kuuluu riittävästi muun muassa pääkirjoitustoimituksen kautta.

Luettuasi Viestikoekeskus-artikkelin ennen sen julkaisua olit täysin varma, että siitä seuraa vain hyvää pöhinää ja palkintoja.
Jossain toisessa länsimaisessa demokratiassa artikkelista olisi tuskin seurannut ainakaan kotietsintää toimittajan asuntoon, neljän vuoden esitutkintaa ja kolmea syytettä.

Viestikoejutussa syytteen saivat rivitoimittajat ja keskiportaan pomo, mutta sinä vältyit syytteiltä kieltäytymällä vastaamasta poliisin kysymyksiin. Näin se nyt vaan meni tällä kertaa. 
Ei mennyt syytteiden osalta toiveidemme mukaisesti. Vaitonaisuudella yritimme varmistaa lähdesuojan toteutumisen sekä sen, ettei jo viideksi paisunut epäiltyjen joukkomme kasvaisi entisestään esitutkinnan aikana. 


Toimit 2010-luvulla Ilta-Sanomien kolmantena päätoimittajana. Oli ihanaa miettiä näkökulmia urheilu-, viihde- ja rikosuutisiin.
On edelleen suuri mysteeri, kuinka ennakkoluulottomasti Ilta-Sanomien väki otti vastaan kirkasotsaisen kravattimiehen Hesarista. Välillä oli kieltämättä erikoisia tilanteita, kun en Tapsan [ex-päätoimittaja Tapio Sadeoja] kanssa tiennyt lainkaan, kenestä viihdealan ihmisestä oli kysymys.

IS-kollegasi Tapio Sadeoja ja Ulla Appelsin antoivat sinulle esimerkilliset eväät HS-toimituksen johtamiseen. 
Tapsan ammatillista karismaa tai Ullan ainutlaatuista uutisvainua ei voi jäljitellä. Ystävyyden lisäksi sain heiltä paljon hyödyllisiä oppeja mukaani. 


Haaveilet, että sinäkin voisit edeltäjäsi Janne Virkkusen tavoin pitää sökörinkiä pääministerin kanssa ja ryypätä Veikkaus-pomojen kanssa Lapissa.
Pikemminkin haaveilen, että pääsisin vihdoin oman toimituksen kanssa ryyppäämään 300 000 digitilaajan rajan rikkoutumisen kunniaksi. Tavoite on jo saavutettu, mutta koronarajoitukset ovat siirtäneet juhlien pitämistä.

Jos Sanoman suuromistaja Antti Herlin murahtaa sinulle ikävästi, ensimmäiseksi epäilet hänen kantavan edelleen kaunaa Hesarin uutisoinnista, joka paljasti hänen sisäpiirikauppaepäilynsä.
Ei Antti murahtele minulle ja jos hän niin tekisi, murahtaisin takaisin. Hän on ollut esimerkillisen korrekti, integriteetti on aina säilynyt. Jos aikoinaan HS:n päätoimittajat joutuivat vääntämään sisältöasioista perheyhtiössä, nykyisin paineet tulevat talouspuolelta.

Kilpailet Kauppalehden päätoimittajan Arno Ahosniemen kanssa henkiseltä iältään Suomen vanhimman päätoimittajan tittelistä.
Pakko tunnustaa tappio: Arnolla on kilometritolkulla etumatkaa tässä kisassa. Voisimme vanhoina sieluina kuitenkin perustaa yhteisen tiktok-tilin nimeltään Media Muppets.

Soitat haitaria aina HS:n juhlissa. Alaisesi taputtavat sinulle, vaikka eivät ole varmoja, osaatko oikeasti soittaa.
Vanhempi toimituskunta taputtaa säälistä, nuorempi pelosta. Kaikilla on siis kivaa.

Kaius Niemi

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja vuodesta 2013.

Toimi 2010 – 2013 päätoimittajana Ilta-Sanomissa ja Taloussanomissa sekä aiemmin esihenkilönä Helsingin Sanomissa. Aloitti Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittajana vuonna 1998.

Aloitti toimittajana Ylessä tv- ja radiopuolella vuonna 1995.

Palkittiin Bonnierin Vuoden journalistina vuonna 2002 Afganistanin sotaraportoinnista.

Journalisteja kouluttavan yhdysvaltalaisen World Press Instituten alumni ja hallituksen jäsen.

International Press Instituten hallituksen neuvonantajajäsen.

Helsingin Sanomain Säätiön hallituksen puheenjohtaja vuosina 2014 – 2020.

Asuu perheineen Helsingissä.

Harrastukset: Lukeminen, veneily, musisointi, David Brown -traktorin huoltaminen.