Tutkittua

Suomen ensimmäiset naistoimittajat olivat alipalkattuja

Tuore väitöskirja kertoo, kuinka Helsingin Sanomat palkkasi maailmansotien välisenä aikana useita naistoimittajia. Naiset joutuivat kuitenkin kamppailemaan arvostuksesta ja rahasta miehiä enemmän.

Helsingin yliopistolla tarkastettiin syyskuussa väitöskirja aiheesta “naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana”. Väitöskirjassaan historioitsija Reetta Hänninen analysoi ensimmäisen polven naistoimittajien asemaa suomalaisessa sanomalehtitoimituksessa.

Ennen toista maailmansotaa suomalaiset sanomalehdet alkoivat vähitellen julkaista yhä enemmän naisten kirjoittamaa tekstiä houkutellakseen lukijoiksi naisia, jotka vastasivat yleensä kodin kulutuksesta. Naisia palkkaamalla Helsingin Sanomat pyrki profiloitumaan puolueettomaksi koko perheen lehdeksi.

Toisaalta lehdet rekrytoivat naisia myös säästääkseen palkkakuluissa. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat maksoivat toimittajilleen muutenkin huonompaa palkkaa kuin monet kilpailijansa, mutta naisille rahaa tarvitsi antaa vielä vähemmän.

1900-luvun alkupuolella naisia kannustettiin osallistumaan yhteiskunnallisesti lähinnä tietyillä feminiinisiksi katsotuilla aloilla. Tällaisia olivat muun muassa terveysvalistus ja sosiaaliset kysymykset. Myös Helsingin Sanomissa naisten kirjoittamat jutut painottuivat feminiinisinä pidettyihin aiheisiin. Osa naisista joutui jopa pelkän sukupuolensa vuoksi kirjoittamaan raportteja muotinäytöksistä.

Monet Helsingin Sanomien varhaiset naistoimittajat asettuivat luontevasti heille tarjottuun rooliin. Esimerkiksi näytelmäkirjailijana tunnettu Seere Salminen julkaisi pirteitä matkareportaaseja ja kevyitä pakinoita entisaikojen arjesta. Hän oli 1930-luvun lopulla ainoa nainen, jolla oli toimituksen keskiarvoa korkeampi palkka.

Naiselle tarjottua roolia onnistui osittain väistämään nuori Vappu Roos, joka teki nopeatahtista reportterin työtä. “Järki-ihmiseksi” luonnehdittu Roos kirjoitti monista aikansa suurista aiheista, kuten raskaudenehkäisystä ja rotuhygieenisestä sterilisaatiosta, sekä laati jopa uutisia taloudesta ja sodankäynnistä, jotka perinteisesti olivat miesten alaa.

Journalistiliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan liiton työsuhteisten miesten keskimääräinen kokonaisansio vuonna 2018 oli 3 898 euroa ja naisten 3 734 euroa.

Lue Reetta Hännisen väitöskirja “Kevyt ja pirteä kynä? Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana“.