Palkintosateessa vuodesta toiseen

Sunnuntaisuomalaisen kahvihuoneen seinä on tapetoitu kunniakirjoilla. Vuodesta 2001 lähtien sivusto on pokannut vuosittain jopa useita palkintoja kansainvälisissä ulkoasukilpailuissa, muun muassa Society for News Design Scandinaviassa (SNDS) ja European Newspaper Awardissa.

Palkintojen vastaanottajana toistuu yksi nimi: Anniina Louhivuori. Hän on Sunnuntaisuomalaisen – tuttavallisemmin Susun – ulkoasuvastaava.

Nyt Louhivuori istuu työpisteellään ja miettii, miksi Susun sivuja ylipäätään lähetetään kilpailuihin. Kilpaileminen luovalla alalla tuntuu välillä ristiriitaiselta ja ahdistavaltakin.

”Tuntuu tärkeältä saada palautetta alan huipuilta, jotka pitävät sanomalehden ulkoasua tärkeänä”, hän sanoo lopulta.

Omiin kuvituksiinsa Louhivuori etsii aina oivaltavaa näkökulmaa. Joskus se löytyy jutun sivulauseesta, joskus selaamalla kuvapankkien kuvia, jotka ovat itsestäänselvyyksiä.

Louhivuori toivoo, että hänen työnsä tunnistetaan lämpimästä huumorista ja iholle menemisestä.

”Kyynisyydestä en tykkää yhtään, se tuhoaa journalismin, taiteen ja kaiken. Aina pitää osata asettua toisen ihmisen asemaan.”

Loihuvuori toteuttaa kuvituksiaan esimerkiksi muovailuvahalla tai pullataikinalla, kuten elokuussa 2007 julkaistussa jutussa Liian iso ihmiseksi. Ylipainoisten syrjimisestä kertovan jutun kuvitukseksi Louhivuori leipoi pulleaa tyttöä muistuttavan pullan.

”En halunnut mitään inhorealistista rasvakasaa. Pulla liittyy syömiseen, ja siinä on miellyttäviä, pehmeitä muotoja. Minusta lopputulos on hyvin sensuelli.”

Louhivuoren mielestä ammattimaisen lehtikuvan ja -kuvituksen merkitys ei ole vähentynyt, vaikka nykyään kuka tahansa voi ottaa teknisesti hienoja kuvia älypuhelimella.

”Visuaalisen hahmottamisen tarve on ollut olemassa luolamaalauksista lähtien”, hän sanoo ja väläyttää pienen, oivaltavan hymyn. ”Toivon, että lehdet arvostavat valokuvia, käyttävät niitä hyvin ja antavat kuvaajille sen roolin, mikä heille kuuluu. Se on pitkälti arvovalintakysymys.”