Journalisti kertoo, miten työosuuskunta Mediakunta toimii ja mitä Mediakunta-avauksesta tuumataan Journalistiliiton ulkopuolella.
Media-alan, työelämän muutoksen ja itsensä työllistäjien aseman tuntijat näkevät Mediakunnassa monta mahdollisuutta.
Jari Lindström, oikeus- ja työministeri:
”Media-alalla freelancereita on enemmän kuin muilla aloilla, joten tällaiselle toiminnalle on varmasti kysyntää. Ammattiliiton perustaman osuuskunnan hyvä puoli on se, että sen jäsenten etuja pyritään ajamaan tavoittelematta voittoa osuuskunnalle itselleen.
Työosuuskunta mahdollistaa työtilaisuuksien tekemisen, jotka muutoin voisivat jäädä tekemättä. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikki tarjolla oleva työ voidaan tehdä.”
Pasi Pyöriä, sosiologian tutkija, Tampereen yliopisto:
”Itsensä työllistäjiä on noin 6,5 prosenttia kaikista työllisistä, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Yksi muutoksen syistä on media-alan murros.
Työosuuskunta voi tarjota vertaistukea ja mahdollisuuden säästää liiketoiminnan kustannuksissa. Se voi madaltaa työllistymisen kynnystä, kun työtä voi tehdä itsenäisenä asiantuntijana palkansaajatyyppisessä asemassa ilman yrityksen perustamisen riskejä.
Mediakunnalla liitto vastaa työelämän muutoksiin. Tietenkin ay-liike pyrkii myös säilyttämään vaikutusvaltaansa ja houkuttelemaan uusia jäseniä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Jos joukkovoimaa ei ole, kuka yksittäisten ansiotyötä tekevien asemaa ajaa?”
Mikko Hoikka, aikakauslehtien toimialajohtaja, Medialiitto:
”Uudet yrittäjät ovat totta kai tervetulleita alalle. Osuuskunnan tuleva rooli markkinoilla on toki vielä kokonaan avoin kysymys. Markkinat lopulta näyttävät, millaisille eri palveluille media-alan arvoketjuissa löytyy kysyntää.”
Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vihr.):
”Lainsäädäntö ei tunnista itsensä työllistäjiä riittävästi, ja esimerkiksi sosiaaliturvan varmistaminen on usein vaikeaa. Siinä osuuskunta voi olla korvaamattomaksi avuksi.
Mediakunta auttaa konkreettisesti jäseniään, jotta he voivat keskittyä paremmin työnsä sisältöön ja luottaa siihen, että tehty työ kerryttää eläkettä ja toimeentulo on ennustettavampaa. Järjestäytyessään Mediakunnan jäseniksi itsensä työllistäjät saavat näkyvyyttä ja joukkovoimaa asemansa parantamiseksi.”
Helena Lamponen, edunvalvontayksikön päällikkö, Akavan Erityisalat:
”Osuuskunta voi olla yksi hyvä järjestely tukea itsensä työllistäjiä, kuten Akavassa uusi yrittäjien ja itsensä työllistäjien edunvalvontajärjestö Entre. Osuuskunta on hyvä taustatuki esimerkiksi palkka- ja palkkioneuvotteluille edellyttäen, että jäsenkunta on riittävän laaja ja että töitä ei suuremmin kilpailuteta osuuskunnan ulkopuolella.”
Johannes Koponen, teema-alueen johtaja, Demokratia ja kyvykkyydet, ajatushautomo Demos Helsinki:
”Mediatalojen vähentäessä työsuhteita työntekijät tarvitsevat uusia työn mahdollistavia rakenteita, jollaista ammattiliitto nyt pyörittää. Suoraan digitaaliseen maailmaan syntyneenä se on ketterä.
Uuden talouden hankaluus on, että jos kaikki alkavat kilpailla suoraan toisiaan vastaan eivätkä pysty käymään dialogia esimerkiksi työn kannattavuudesta, syntyy riistomarkkina. Siksi ammattiliitto on entistä tärkeämpi.
Kun media-alan arvonluojat kerääntyvät yhteen, voi syntyä kiinnostavia ajatuksia uusista tavoista tehdä työtä. Työn ostajan näkökulmasta arvokkaita ovat palvelu-standardit, alkaen työn laskutuksesta.”
OIKAISU
Mediakuntaa käsittelevän Journalistin 2/2017 jutun infografiikassa oli virhe palkanmuodostusta koskevassa taulukossa. Työnantajakulut oli arvioitu noin 46 euroa liian suuriksi. Myös keskimääräiset työntekijän sosiaalivakuutusmaksut oli laskettu väärin, todellisuudessa ne ovat noin 13 euroa pienemmät. Arvioitu verotettava tulo asiakkaalta laskutetusta 1000 euron palkkiosta on siis 744,50 euroa, eikä 699 euroa. Grafiikan taulukko on vaihdettu uuteen 20.2.2017.
Journalistin toimitus
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena