Journalismi

Aamulehti sai vapauttavan yli 600 jutun poistamisesta – JSN:n mielestä palautusaikeesta olisi pitänyt kertoa jo poistohetkellä 

Aamulehden entinen toimittaja Matti Kuusela kertoi viime keväänä sepittäneensä asioita osaan jutuistaan.

Aamulehti on saanut Julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen tapauksessa, jossa se poisti väliaikaisesti yli 600 juttua verkosta. Kaikki poistetut palautettiin verkkoon kesäkuussa. 

Jutut olivat toimittaja Matti Kuuselan tekemiä. Tämä kertoi viime maaliskuussa julkaistussa elämäkerrassaan keksineensä asioita ainakin kolmeen tekemäänsä artikkeliin. Tapauksesta nousi keväällä suuri julkinen kohu. 

Asian tultua julkisuuteen Aamulehti ilmoitti aloittavansa selvityksen jutuista. Kesäkuussa julkaistun selvityksen mukaan niistä noin viisi prosenttia sisälsi journalismieettisiä ongelmia.  

Selvityksen jälkeen Aamulehti palautti jutut verkkoon ja lisäsi suurimpaan osaa varoituksen:  

Juttua päivitetty 19.6.2024: Aamulehti poisti toimittaja Matti Kuuselan jutut verkosta maaliskuussa 2024 Kuuselan kerrottua elämäkerrassaan keksineensä juttuihin sepitettä. Jutuista tehtiin selvitys, jossa tutkija Maria Lassila-Merisalo arvioi juttujen journalistista kestävyyttä. Selvityksen jälkeen jutut palautettiin verkkoon kesäkuussa 2024.” 

Lisäksi osaan jutuista lisättiin Aamulehden päätoimittajan Sanna Keskisen mukaan tarkempi erittely siitä, millaisia journalismieettisiä ongelmia niissä on. Kaikkien juttujen täsmällinen oikaiseminen oli Keskisen mukaan kuitenkin mahdotonta, koska niissä oli muun muassa huomattava määrä tulkinnanvaraista sisältöä. 

”Toimittajan juttuihinsa sisällyttämiä sepitteitä on mahdotonta aukottomasti tunnistaa, koska osa haastatelluista on kuollut tai esimerkiksi ikänsä puolesta kykenemättömiä arvioimaan haastattelunsa ja sen pohjalta tehdyn jutun vastaavuutta”, Keskinen kirjoittaa vastauksessaan kanteluun. 


Journalistin ohjeiden mukaan olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen verkosta, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu. 

Lisäksi neuvosto on linjannut, että tiedotusvälineiden verkossa julkaisemat sisällöt ovat historiaa, johon ei pidä puuttua kuin erityisen painavista syistä. 

Aamulehden päätöksestä tehdyn kantelun mukaan juttujen poistaminen oli omiaan lakaisemaan koko asian ”maton alle”. Kantelijan mukaan lehden olisi pitänyt tehdä oikaisu jokaiseen juttuun sekä julkaista ne sekä paperilehdessä että verkossa.  

Päätoimittaja Keskisen mukaan oli ilmeisestä, että Kuuselan tapaus oli neuvoston tarkoittama erittäin harvinainen poikkeustapaus. Sen tavoitteena ei ollut pimittää totuutta, vaan edistää sen selvittämistä.  

”Koska poistaminen oli tilapäinen ja sille oli erittäin painavat perusteet, lehti ei katso poiston vaarantaneen yleisön tiedonsaantioikeutta vaan viime kädessä edistäneen sitä”, Keskinen kirjoittaa Aamulehden vastauksessa.  

Hän huomauttaa, että yleisön tarkasteltavaksi jätettiin selvityksen ajaksi ne kolme juttua, jotka Kuusela oli itse maininnut kirjassaan. Näihin pystyttiin tekemään varoitusmerkinnät. 


Neuvosto päätyi asiassa yksimielisesti Aamulehden kannalle. Sen mukaan päätoimittajalla oli harkintavaltansa puitteissa oikeus poistaa jutut väliaikaisesti asian selvittämisen ajaksi. 

Lehden tilanne todella oli poikkeuksellinen, eikä toimittaja Kuuselan kirjan pohjalta voitu päätellä, kuinka laajasti sepitettä oli käytetty.  JSN katsoi, ettei Aamulehti pyrkinyt korjaamaan virheitä juttuja poistamalla, koska se palautti jutut ja lisäsi niihin saatteet selvitystyön tuloksista. 

”Selvitystyön ja juttujen palauttamisen myötä lukijoiden mahdollisuus saada tietoa juttujen pulmallisista kohdista oli aiempaa parempi.” 

Päätöksessään neuvosto kuitenkin myös moittii Aamulehteä. Toimitukselta kesti kolme päivää kertoa, että juttuja voidaan palauttaa verkkoon selvitystyön jälkeen.  

”Yleisölle olisi ollut suotavaa kertoa jo poistamishetkellä juttujen palauttamisesta”, JSN totesi.  

Juttujen asiavirheisiin tai toden ja sepitteen sekoittumiseen neuvosto ei ottanut kantaa. 

Kuusela itse sanoi Journalistin haastattelussa viime maaliskuussa, ettei koe rikkoneensa Journalistin ohjetta, jonka mukaan lukijan on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. 

”Koettelen tuota rajaa, että lukija pysyisi hereillä ja suhtautuisi kriittisesti lukemaansa. Otan lukijan mukaan ja kohtaamme yhdessä asioita. Sillä tavalla olen saanut enemmän lukijoita kuin kukaan muu  Aamulehdessä”, Kuusela sanoi.  

Lue lisää:  
 
”Toivon, että en olisi ikinä ryhtynyt toimittajaksi”, sanoo Matti Kuusela – tutkijan mukaan Aamulehti on vastuussa siitä, että toiminta sai jatkua (Journalisti 25.3.2024) 
Näkökulma: Ylen pomojen lausunnot Matti Kuuselan puolustukseksi rapauttavat luottamusta journalismiin (Journalisti 25.3.2024) 

Jouko Jokinen pyysi anteeksi sepittämisen puolustamista – Jussi Tuulensuu kiistää tienneensä Kuuselan toimitavoista (27.3.2024) 

Pääkirjoitus: Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen (Journalisti 12.4.2024) 

Matti Kuuselan tapaus paljasti journalismin muuttuvan luonteen, kirjoittaa tutkija Maria Lassila-Merisalo (Journalisti 15.4.2024) 

Aamulehden sepiteselvitys valmistui – ”En syyttäisi ketään muuta omituisesta tavastani kirjoittaa”, sanoo Matti Kuusela (Journalisti 19.6.2024)