Voiko työsuhteessa tehdä samanaikaisesti töitä alan toiselle työnantajalle tai harjoittaa yritystoimintaa? Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonteen ja työntekijän aseman ilmeisesti vahingoittaisi hänen työnantajaansa.
Lain määritelmän mukaan edes kilpailevalle yritykselle työskentely ei ole sellaisenaan kiellettyä. Huomio on kiinnitettävä työn luonteeseen ja työntekijän asemaan. Työskentelyn on oltava vielä hyvän tavan vastaista ja selvästi vahingoitettava omaa työnantajaa. Jos näin ei ole, työskentely on sallittua, kunhan työ tehdään vapaa-aikana, eikä se estä oman työn hoitamista.
Kielletyn työskentelyn suppea määritelmä on helppo ymmärtää perustuslakimme ja EU:n perusoikeuskirjan valossa. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa ammattia. Suomen ja EU:n kaltaisessa markkinataloudessa vapaa työskentely ei palvele pelkästään työntekijöitä, vaan myös työnantajia ja koko kansantaloutta.
Moni työntekijä luulee, että muu työskentely työnantajan toimialalla olisi kategorisesti kiellettyä, sillä virheelliset ohjeistukset ovat yleisiä. Lehdistön työehtosopimuksessakin on vanhoja ohjeita sivutyön edellytyksistä, joiden kaavamainen soveltaminen on oikeudenvastaista. Mielestäni esimerkiksi toimittajan oikeus tehdä muille töitä päätoimeensa kuuluvilla aloilla ei voi olla suoraan riippuvainen työnantajan luvasta. Jos näin olisi, työnantaja voisi mielivaltaisesti estää työsopimuslain salliman työskentelyn.
Muun työn tekemisen hyväksyttävyys on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Kaksi alalla toimivaa yritystä ei vielä tarkoita kilpailuasetelmaa. Kilpailua on oltava esimerkiksi asiakkaista. Kilpailevan asetelman täyttyessäkin tulisi arvioida sitä, vahingoittaako toiselle tehtävä työ todella omaa työnantajaa.
Sisältöä tekevä toimittaja on normaalisti eri asemassa kuin lehden toimituspäällikkö. Vahingoittamisen todennäköisyys on yleensä pienempää kertaluonteisessa tai harvoin toistuvassa työssä kuin pitkäaikaisessa ja säännöllisessä. Liikesalaisuudet, lojaliteettivelvoite ja tekijänoikeudet tulee aina ottaa huomioon: Työnantajalleen jutun kirjoittanut ei voi toisintaa juttuaan toisen yrityksen lehteen. Hän ei myöskään voi avata lehden liiketoiminnallisia strategioita kilpailijalle.
Työnantaja ei omista työntekijän aivoja, osaamista ja vapaa-aikaa. En näe ongelmallisena esimerkiksi sellaista tilannetta, jossa sanomalehden taloustoimittaja tekee freelancerina ideoimansa tai häneltä tilatun talousaiheisen jutun aikakauslehdelle. Jutun tekeminen lukijoista kilpailevalle sanomalehdelle voisi olla ongelma.
Jos haluaa tehdä muita töitä päätoimen ohella, epäselvyyksien välttämiseksi on syytä kertoa asiasta omalle työnantajalle. Oikeus tehdä työtä toiselle työnantajalle ei silti ole työnantajan mielivaltaisen luvan varassa, vaan työsopimuslain edellytysten on täytyttävä. Perusteeton kieltäminen voi johtaa jopa työnantajan vahingonkorvausvastuuseen.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena