Millaisen uutisjutun kirjoittaisit yhdeksän euron palkkiolla?
Entä miten perusteellisen haastattelun tekisit 60 eurolla? Tai 20 eurolla?
Tällaisia palkkioita maksetaan Pop Media Oy:n musiikkiin keskittyvissä verkkojulkaisuissa. Pop Media julkaisee printtilehtinä Soundia, Infernoa, elokuvalehti Episodia ja lisäksi näiden verkkosivuja. Yhtiön musiikkilehdistä rockmusiikin ajankohtaislehti Rumba jatkaa sekin netissä uutispainotteisena, kevyehkönä ajankohtaisportaalina, vaikka printtilehti lakkautettiin vuonna 2019.
Suuri osa Journalistin haastattelemista Pop Median verkkolehtien freelancereista kokee kustantajan palkkiotason turhauttavaksi. Osalle Pop Median freelancereista musiikkikirjoittaminen on harrastus, eikä palkkiosummilla ole heille merkitystä. Freelancereissa on niitäkin, joiden mielestä palkkiotaso on kohtuullinen.
”Varmasti lähes jokaiselle meistä tämä on niin sanotusti rakkaudesta lajiin -hommaa. Palkkiot ovat tavallaan vain bonusta”, eräs freelancer sanoo.
Logiikka on kulttuurilehtien tekijöille tuttu. Julkaisuja tehdään rakkaudesta musiikkiin, mikä osaltaan mahdollistaa hintojen polkemisen. Räpistä, popista tai metallista kirjoittaminen on myös monelle aloittelevalle kirjoittajalle houkutteleva tapa päästä uralla alkuun, ehkä myös osaksi kiinnostavaa elämää.
Pop Media Oy haali 2000-luvun alkupuolella omistukseensa lähes koko kotimaisen musiikkilehdistön. Rumba siirtyi Pop Medialle vuosituhannen alussa. Soundin yhtiö osti A-lehdiltä vuonna 2013. Pop Media hankki vuonna 2005 omistukseensa myös perinteisen musiikkilehti Rytmin, jonka se lakkautti vuonna 2013. Turhautuminen Pop Median kitsaaseen palkkiopolitiikkaan on kytenyt yhtiön musiikkilehtien vaihtuvassa kirjoittajajakunnassa koko 2000-luvun.
Nykyiset freelancerit kertovat Journalistille työstään ja palkkiotasostaan hyvin yhteneväisesti. Heidän mukaansa kustantaja käyttää harjoittelijoita ilmaisena työvoimana, koska harjoittelijabudjettia ei ole.
”Harjoitteluaikana tein ilmaiseksi muutamia todella isoja juttuja tunnetuista artisteista”, eräs freekirjoittaja kertoo.
”Jälkeenpäin olen tajunnut, että joku muu julkaisu maksaisi tällaisista ihan kunnolla.”
Kun freepalkkioita maksetaan, ne ovat pieniä. Rumba on tarjonnut lyhyistä uutisjutuista kirjoittajilleen yhdeksän tai kymmenen euron korvausta. Kirjoittajille on tähdennetty, että uutisen laatimiseen on tarkoitus mennä vain parikymmentä minuuttia – näin nettiuutisia tehtailemalla olisi periaatteessa mahdollista päästä 30 euron tuntipalkoille. Käytännössä juttuihin menee usein pidempi aika.
”Juttujen pituutta ei määritelty mitenkään”, eräs freetoimittaja kertoo.
”Ainoa vaatimus oli se, että teksti on kirjoitettu hyvin ja se avaa asiaa tarpeeksi.”
Halvimman kategorian uutisissa on kysymys levy-yhtiöiden lähettämien tiedotteiden tai ulkomaisen musiikkimedian uutisten pohjalta kirjoitetuista jutuista. Ainakaan kaikkien kirjoittajien palkkiotaso ei kuitenkaan ole merkittävästi noussut nettiin kirjoitettujen haastattelujuttujenkaan kohdalla.
”Tekemäni haastattelut olivat enimmäkseen tuntemattomista indie-bändeistä, joten taustatöitä piti tehdä hurjasti”, eräs kirjoittaja kertoo.
Rumban freelancerit kertovat tehneensä tällaisia verkkohaastatteluja noin 20 – 60 euron korvauksella.
Nettiin tulevien haastattelujen vaadittu minimimitta on kirjoittajien mukaan printtiin verrattuna lyhyt, joskin haastattelu ”saa olla pidempi, jos siltä tuntuu”.
”Usein olisi tuntunut typerältä jättää hyviä haastattelukommentteja pois vain sen takia, että mittaa oli jo ’tarvittava’ määrä. Monessa tapauksessa haastattelusta tuli huomattavasti vaadittua kattavampi, mutta omalla kustannuksellani”, freelancer kertoo.
Haastateltavien mukaan on selvää, että lyhyempienkin haastattelujuttujen tekemiseen kuluu useita tunteja.
Uraansa aloittelevien kirjoittajien näkökulmasta mahdollisuus kirjoittaa kiinnostaviin lehtiin saattaa olla houkutteleva. Esimerkiksi Rumba koetaan edelleen mahdollisuudeksi ansaita kannuksia musiikkikirjoittajana.
”Minulle sanottiin alkuvaiheessa, että kyllähän palkkiot ovat pieniä, mutta työkokemus voi auttaa sinua tulevaisuudessa”, eräs kirjoittaja sanoo.
Rumba, Rytmi ja Soundi toimivat 2010-luvulle saakka lupaavien kirjoittajien kouluna ja ponnahduslautana kohti isompia lehtiä ja parempia ansioita. Nykyään tilanne on freelancereiden mukaan erilainen, kun popmusiikkijuttuja julkaistaan isommissa tiedotusvälineissä aiempaa vähemmän.
”Jos tekisin vähemmän näitä hommia, minulle jäisi enemmän aikaa hakea muita töitä, tehdä ihan kunnon työhakemuksia”, eräs Pop Median freelancer sanoo.
Minulle sanottiin alkuvaiheessa, että kyllähän palkkiot ovat pieniä, mutta työkokemus voi auttaa sinua tulevaisuudessa.
Pop Medialle työskennellyt freelancer
”On se mietityttänyt, että onko näiden töiden arvo CV: ssäni yhtään niin suuri, kuin se, miten paljon resursseja käytän niihin.”
Oma lukunsa musiikkilehtien toimintalogiikassa ovat pitkään olleet levyarviot. Printtilehden yksittäisessä numerossa arvioita on kymmeniä. Vuosikymmenten ajan arvioista sai palkkioksi vain arvostellun levyn. Varsinkin cd-levyn kulta-aikana parinkymmenen euron arvoinen levy saattoi olla joillekin kirjoittajille aivan käyvän tuntuinen korvaus, varsinkin jos arvostelemiaan levyjä oli mahdollista itse valikoida.
Nykyään levy-yhtiöt lähettävät arvosteltaviksi pääasiassa linkkejä digitaalisiin tiedostoihin.
”Juuri mistään levyistä ei saa enää omia kappaleita. Siitä tuli suurempi ongelma noin vuosi sitten, sillä monia ei enää kiinnostanut ottaa levyjä arvioitavaksi täysin ilmaiseksi”, freekirjoittaja kertoo.
Pop Median lehdistä ainakin Infernossa päädyttiin ennenkuulumattomaan ratkaisuun. Arvioista alettiin maksaa kahdeksan euroa kappaleelta.
”Uudistus oli kaikkien mielestä hyvä”, eräs kirjottaja kertoo.
”Jotkut pitivät sitä jopa odottamattomana, mikä kertoo jotain siitä, millaiseen meininkiin on totuttu.”
Pop Media Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Häkkinen reagoi Journalistin haastattelupyyn-
töihin ainoastaan lyhyin tekstiviestein. Kysymykset verkkofreelancereiden palkkiotasosta Häkkinen kuittaa kirjoittamalla Toivottavasti saatte useita kulttuurialan lehtiä mukaan vertailuun.
Voittoa tavoittelevan Pop Median julkaisuja ei kuitenkaan voi suoraan verrata voittoa tavoittelemattomiin, pro bono -hengessä tehtäviin kulttuurilehtiin, joihin Häkkinen viestissään ilmeisesti viittaa. Pop Media Oy ei pelkästään tavoittele vaan myös tekee voittoa. Yhtiön vuoden 2021 tulos oli 2,5 miljoonan euron liikevaihdolla yli 200 000 euroa voitollinen.
Häkkinen ohjaa kysymykset palkkiotasosta lehtiensä päätoimittajille. Häkkisen mukaan he ”päättävät meillä näistä ja osaavat parhaiten vastata”.
Päätoimittaja jakaa käyttöönsä annetun freebudjetin parhaaksi katsomallaan tavalla. Freelancerbudjetin kokoon päätoimittajilla ei kuitenkaan Pop Mediassa ole vaikutusvaltaa. Esimerkiksi Soundin verkkopuolen kuukausittainen freebudjetti on juuri ja juuri nelinumeroinen.
Pop Median musiikkilehtien päätoimittajat ovat jo pitkään olleet kiusallisessa välikädessä. He nostaisivat mieluusti freepalkkioita, jos se olisi mahdollista.
Pop Median painetuissa musiikkilehdissä palkkiot ovat nettilehtiä paremmalla tasolla. Kirjoittajat kertovat saaneensa laajoista haastatteluista usean sadan euron palkkioita, lyhyemmistä haastattelujutuista vähimmillään ”lähes sata” euroa.
Soundin päätoimittaja Mikko Meriläinen vahvistaa painetun lehden juttupalkkioiden liikkuvan satasissa.
”Toki palkkiot ovat pienempiä kuin isoissa päivälehdissä. Mutta riippuu jutun laajuudesta ja työmäärästä, että monestako sadasta eurosta puhutaan.”
Soundin verkkolehteen ei Meriläisen mukaan pyritäkään teettämään suuritöisiä haastatteluja.
”Pystymme maksamaan niistä niin paljon vähemmän, että työnkuva on säädetty siten, ettei tehdä haastatteluja, vaan enimmäkseen ulkomaisten uutisen referointia tai kotimaisia pikku-uutisia”, Meriläinen sanoo.
Kun rahaa on käytössä rajallisesti ja sivuston mainoksille halutaan näyttökertoja, freeabudjetti kannattaa lohkoa pieniksi palasiksi mieluummin kuin satsata syviin, kalliimpiin haastatteluihin.
Tämä johtuu verkkojuttujen lukutavasta. Lyhyet uutiset, artistien musiikkivideoiden uutisoinnit, niiden jakamiset ja popparien sometekemisten päivittelyt tuottavat monin verroin liikennettä verrattuna takavuosien poplehdistä tuttuihin nousevien bändien haastatteluihin.
Freelancerit eivät varmastikaan ole kautta linjan tyytyväisiä palkkioihin, Mikko Meriläinen sanoo. Hän korostaa pyrkivänsä läpinäkyvyyteen.
”Pyrin siihen, että olemme palkkioiden suhteen hyvin avoimia. Jos meille tarjotaan juttua, käyn tarjoajan kanssa läpi, paljonko jutussa olisi työtä ja paljonko pystymme maksamaan.”
Meriläinen sanoo Pop Median nykyisten muutamien kuukausipalkkaisten tekijöiden olevan hänen tietonsa mukaan tyytyväisiä palkkaukseensa.
”Tiedän toki, että työpaikoilla ei hirveästi puhuta, paljonko kukakin tienaa. Mutta ainakaan minun korviini ei ole kantautunut yleistä tyytymättömyyttä.”
Vaikka Rumban printtilehti lakkautettiin vuonna 2019, lehdellä on näihin päiviin saakka ollut täysipäiväinen päätoimittaja. Jukka Hätinen siirtyi kuitenkin syksyllä 2022 Rumban päätoimittajan paikalta Muusikkojen liiton markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijaksi.
Päätoimittajan tehtäviä on toistaiseksi hoitanut elokuvalehti Episodin päätoimittaja Jussi Huhtala.
Journalistin tietojen mukaan päätoimittajan tehtäviä on syksyn aikana tarjottu ainakin Rumban nykyiselle avustajakaartille. Korvaus laajan toimenkuvan työstä ja päätoimittajavastuusta olisi reilusti alle tuhat euroa kuukaudessa.
Toimitusjohtaja Tuomo Häkkisen mukaan päätoimittajaa ei ole vielä löytynyt.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena