Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) vuosittaisessa lehdistönvapausvertailussa viidennelle sijalle. Viime vuonna Suomi oli listalla toisena.
Pudotukseen ovat vaikuttaneet järjestön arvion mukaan Helsingin Sanomien toimittajien saamat syytteet maanpetosrikoksista sekä median lisääntyvä keskittyminen. RSF:n Suomen-osaston puheenjohtajan Yrsa Grüne-Luoman mukaan Suomi sai lehdistönvapauden ykkösmaahan Norjaan verrattuna selvästi huonommat pisteet journalismin laillisista puitteista ja taloudellisista toimintaedellytyksistä.
”Meillä omistajat ovat aika paljon samoja. Taloudellinen pohja on aika heikko. Siihen on kiinnitetty huomiota jo aiemmin – muissa Pohjoismaissa se on vakaampi”, Grüne-Luoma sanoo.
Grüne-Luoma korostaa, että muutos ei ole aivan niin dramaattinen kuin päällisin puolin näyttää. Vertailun tekotapaa on tänä vuonna muutettu, mikä on voinut vaikuttaa Suomen arvioon. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että Tanska, Ruotsi ja Viro kirivät vertailussa Suomen ohi.
”On syytä pitää huolta siitä, että sananvapautta vaalitaan jatkuvasti. Ei kannata paukutella henkseleitä”, Grüne-Luoma sanoo.
Myös Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Eero Hyvösen mukaan tulokset kertovat, että sananvapaus ja lehdistönvapaus vaativat jatkuvaa työtä.
”Kun ympäristö ja yhteiskunta muuttuvat, pitää olla hereillä ja miettiä, miten se vaikuttaa”, Hyvönen sanoo.
Hyvönen arvioi, että uusi mittaustapa on entistä tarkempi ja monipuolisempi. Vuonna 2022 uudistettu indeksi mittaa poliittista ympäristöä, laillista toimintakehikkoa, taloudellisia edellytyksiä, sosiokulttuurista ympäristöä sekä toimittajien turvallisuutta.
”Meillä on erityisen paljon parannettavaa journalistien turvassa häirintää vastaan”, Hyvönen sanoo.
Lehdistönvapausindeksi perustuu kunkin maan media-alan toimijoille tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin tänä vuonna tammikuussa. Tuolloin korkein oikeus ei ollut vielä antanut päätöstään toimittaja Jessikka Aron tapauksessa. KKO tuomitsi helmikuussa dosentti Johan Bäckmanin ehdolliseen vankeusrangaistukseen Aron vainoamisesta. Hovioikeus oli aiemmin kumonnut syytteet vainoamisesta.
”Merkittävä käänne parempaan toimittajien kannalta tuli vasta helmikuussa. Tällaista toimintaa tarvittaisiin enemmän”, Hyvönen sanoo.
”Poliisin ja syyttäjien pitäisi ottaa asia vakavammin. Se olisi merkittävä askel eteenpäin toimittajien suojaamisessa.”
Parannettavaa on Hyvösen mukaan kuitenkin lähes kaikilla vertailun osa-alueilla. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Norjassa vaikutusyritykset toimituksiin on kielletty laissa.
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan lehdistönvapausvertailun tulokset kertovat osaltaan siitä, miten hallitus ei lupauksistaan huolimatta ole tukenut journalismia riittävästi.
”Minun on vaikea peitellä turhautumistani. Suomessa median toimintaedellytykset ovat heikommat kuin muissa Pohjoismaissa, jotka ovat listan kärkipäässä. Silti asialle ei tehdä Suomessa mitään, vaan median toimintaedellytyksiä on tällä vaalikaudella heikennetty – ja aiotaan entisestään heikentää”, Aho sanoo.
Aho viittaa heikennyksillä muun muassa postin jakelupäivien karsimiseen sekä puhelinmyyntiin suunniteltuun tilausten jälkivahvistukseen, jonka odotetaan vähentävän tilauksia ainakin kymmenellä prosentilla.
Journalismin ongelmat näkyvät ennen pitkää demokratian ongelmina, Aho sanoo.
”Kehitys on mennyt koko ajan väärään suuntaan. Me olemme sammakkona kattilassa.”
Aho korostaa, että valtion tuen lisäksi kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten oikeuslaitoksen, poliitikkojen ja poliisin, pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin median rooli.
”Tietenkin myös me mediassa voimme pyrkiä paremmin vastaamaan demokratian tarpeeseen.”
Kansainvälisesti Suomi pärjää lehdistönvapausvertailussa yhä hyvin. Vertailun 180 maasta vain kahdeksan pääsi tänä vuonna parhaaseen luokkaan, jossa myös Suomi on.
Vertailun kolmen kärjessä oli kolme pohjoismaata, Norja, Tanska ja Ruotsi. Suomen ohi kipusi myös Viro, joka nousi vertailussa 11. sijalta neljänneksi.
”Se on tosi upea juttu. Siellä esimerkiksi [entinen presidentti Kersti] Kaljulaid on puolustanut mediaa upeilla ulostuloilla. Meidän pitäisi ottaa mallia heistä: yhteiskunnallisten toimijoiden pitäisi yhdessä sanoa, että media on tärkeä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.
”Tuoreessa puolustusselonteossa sanotaan, että media on yksi puolustuksen tärkeä osa. Mutta eivät tällaiset asiat pysy, jos niistä ei aktiivisesti pidetä huolta.”
JSN:n Eero Hyvönen uskoo, että uusi mittaustapa on Virolle eduksi.
”Virolainen yhteiskunta on kehittynyt ja demokratia on vahvistunut 30 vuoden aikana. Perusteet on pantu kuntoon ja nyt se näkyy. Monipuolisempi indeksi voi olla yksi selitys sille, miksi hyvä kehitys näkyy entistä paremmin”, Hyvönen arvioi.
Kahdeksan parhaan maan joukossa olivat myös Irlanti, Portugal ja Costa Rica.
Huonoin lehdistönvapauden tila on Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Pohjois-Koreassa. Venäjä oli sijalla 155 (2021: 150) ja Ukraina sijalla 106 (2021: 97).
RSF:n pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan globaalisti lehdistönvapautta uhkaa polarisaatio ja niin kutsuttu ”Fox News -malli”, joka ratsastaa jyrkillä mielipiteillä. Sitä kiihdyttää entisestään disinformaatio.
”Fox News -mallin lisääntyminen mediassa on kuolemanvaara demokratioille, koska malli horjuttaa yhteiskuntien sisäisen harmonian ja suvaitsevan julkisen keskustelun perustaa. Kiireelliset päätökset ovat tarpeen näihin haasteisiin vastaamiseksi”, Deloire sanoo järjestön tiedotteessa.
Suomi oli pitkään lehdistönvapausvertailun ykkösmaa, kunnes se vuonna putosi 2017 vertailussa kolmanneksi. Tuolloin syynä oli silloisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) toiminta niin kutsutussa Ylegate-jupakassa. Kahta vuotta myöhemmin Suomi nousi vertailussa toiseksi.
Lehdistövapaus 2022
- Norja (-)
- Tanska (+2)
- Ruotsi (-)
- Viro (+11)
- Suomi (-3)
- Irlanti (+6)
- Portugali (+2)
- Costa Rica (-3)
- Liettua (+19)
- Lichtenstein (+13)
Suluissa oleva luku kertoo, kuinka monta sijaa maan sijoitus on muuttunut viime vuoten verrattuna. Lähde: Reporters Sans Frontières
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena