Korkein oikeus (KKO) ilmoitti tänään tiistaina 16. joulukuuta, ettei se anna valituslupaa Viestikoekeskus-asiassa. Se hylkäsi kaikkien osapuolten valituslupahakemukset.
Näin ollen Helsingin Sanomien kahden toimittajan hovioikeuden tuomiot jäävät lainvoimaisiksi. Helsingin Sanomissa edelleen työskentelevä Tuomo Pietiläinen sai neljä kuukautta ehdollista vankeutta ja HS:n entinen toimittaja Laura Halminen 80 päiväsakkoa.
Hovioikeus antoi tuomionsa heinäkuussa. Se kovensi käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus katsoi toimittajien syyllistyneen myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen. Yritys tarkoittaa juttuja, jotka olisivat voineet valmistua, mutta joita ei koskaan julkaistu.
Journalisti pyysi haastattelua toimittaja Tuomo Pietiläiseltä, mutta hän kieltäytyi. Journalisti pyysi kommenttia myös Erja Yläjärveltä, joka kommentoi KKO:n päätöstä Helsingin Sanomille.
”Se, että toimittaja tuomitaan myös julkaisemattomista jutusta, on koko mediaa koskeva periaatteellinen asia. Se on myös eurooppalaisittain hyvin poikkeuksellista. Siksi olen pettynyt, ettei korkein oikeus nähnyt tässä tarvetta ennakkoratkaisulle”, Yläjärvi sanoi Helsingin Sanomille.
Myöhemmin tiistaina Erja Yläjärvi kommentoi tuomiota Journalistille. Hän ihmettelee, ettei KKO nähnyt ratkaisun periaatteellista merkitystä julkaisemattomien juttujen osalta.
“Korkein oikeus on tehnyt tällaisen ratkaisun ja sen kanssa eletään. Yllätyin, että oikeus ei nähnyt tämänkaltaisessa tapauksessa periaatteellisia ulottuvuuksia ammattikunnalle. Ratkaisu on yllättävä myös siksi, että tämäntapaisesta ratkaisusta ei ole aiempaa oikeuskäytäntöä.”
Yläjärven mukaan yhtiö harkitsee mahdollisuutta viedä asia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi, mutta ei ole tehnyt päätöksiä sen suhteen.
Hän muistuttaa, että tapausta on seurattu tarkoin myös kansainvälisessä mediassa. EIT ei voi muuttaa Suomen oikeuslaitoksen tekemää päätöstä, mutta voi antaa moitteet Suomen valtiolle.
“EIT:n ratkaisu voi vaikuttaa siihen, miten jatkossa tämäntyyppistä tapausta käsitellään oikeudessa. Siinä mielessä se [kantelu EIT:hen] on merkittävä myös journalistiselle työlle.”
Millaisia vaikutuksia KKO:n päätöksellä on alalle ja Helsingin Sanomille?
“Kyllähän tämä alalle jää jonkinlaiseksi ennakkotapaukseksi, vaikka nyt eletään hyvin toisenlaisia aikoja kuin kahdeksan vuotta sitten. Eniten tämä heijastuu luottamukseen ja sen ylläpitoon toimituksissa. Onko tällä pelotevaikutusta, jos tästä jää sellainen tunne, että yksittäinen toimittaja voi joutua vastuuseen julkaisemattomasta materiaalista?”
Yläjärvi korostaa, että Helsingin Sanomissa työt jatkuvat, kuten ennenkin.
“Emme näe, ettemmekö voisi jatkaa tutkivaa työtä, mutta toki tällä vaikutuksensa on.”
Oikeus vaatii alkuperäisten Viestikoekeskus-juttujen poistamista verkosta. Yläjärvi sanoo, ettei toimitus tai Sanoma Media Finland ole vielä tehnyt päätöstä, miten aikoo suhtautua oikeuden toiveeseen. Oikeuden vaatimus on ristiriidassa mediayhtiön journalistisen riippumattomuuden kanssa.
“Perehdymme nyt tähän asiaan rauhassa. Poistovaatimus on kaikki nämä vuodet kohdistunut yhtiölle (Sanoma Media Finlandille), ei Helsingin Sanomille. Yhtiö on viitannut koko ajan Helsingin Sanomien journalistiseen riippumattomuuteen. Totta kai tämä on asia, johon me palaamme, mutta emme tänään. Ei lainvoimaista tuomiota voi huomiottakaan jättää.”
Tulkitsenko oikein, että olisit valmis poistamaan jutun verkosta?
“En ole tänään taipuvainen yhtään mihinkään [ratkaisuun]. On selvää, että periaatteellinen ja lainvoimainen tuomio ei ole kevyt asia. Jutun poistamisella kahdeksan vuoden jälkeen ei ole faktisesti vaikutusta maan turvallisuuteen. Toisaalta lainvoimainen tuomio on nyt olemassa”, Yläjärvi sanoo.
Yläjärvi totesi Journalistille syyskuussa antamassaan haastattelussa, että hovioikeuden tuomiossa vakavaa on toimittajan saama vankeusrangaistus. Huolta herättivät myös julkaisematta jääneitä juttuja koskenut turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys ja vaatimus poistaa julkaistu juttu verkosta.
Hän sanoi myös, ettei oikeusprosessilla ole ollut suoranaisia vaikutuksia Helsingin Sanomien aihevalintoihin tai Puolustusvoimia käsitteleviin juttuihin. Samaa sanoi moni muu päätoimittaja Journalistin haastattelussa syyskuussa.
Yläjärvi muistutti, että HS tai muutkaan tiedotusvälineet eivät kuitenkaan ole juurikaan julkaisseet kriittisiä, Puolustusvoimien toimintaa ja turvallisuuspolitiikkaa laajemmin koskevia paljastusjuttuja.
”Jos katsoo historiaa, ei Suomessa ole valtavasti tehty kriittisiä juttuja Puolustusvoimista. Ei niistä runsaudenpulaa ole ollut ennen vuotta 2017, mutta ei tämä oikeusprosessi kannusta sitä lisäämäänkään.”
Viestikoekeskus-kokonaisuus on jo osin käsittelyssä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. EIT vaatii Suomelta vastausta siihen, loukkaako HS:n toimittajien oikeudenkäyntikulujen verottaminen henkilökohtaisina tuloina sananvapautta.
Korkein oikeus päätti vuonna 2023, että Helsingin Sanomien toimittaja joutuu maksamaan saamistaan asianajapalkkioista verot. Veroseuraamus on merkittävä, koska asianajokulut olivat heinäkuussa noin 2,4 miljoonaa euroa.
Korkeimman oikeuden tänään antamasta ratkaisusta on myös nyt mahdollista valittaa EIT:lle, koska sen käsittely on Suomessa päättynyt.
EDIT: Juttua täydennetty 15.20. Lisätty Helsingin Sanomien päätoimittajan Erja Yläjärven kommentit.
Uusimmassa lehdessä
- Aggressiivinen syöpä, helvetilliset vaihdevuodet, vammaisen lapsen syntymä. Minna Ala-Heikkilä, Ani Kellomäki ja Niklas Thesslund tekevät juttuja kokemastaan.
- Media-ala tarvitsisi täydennyskoulutusta, mutta oppilaitosten ei kannata tarjota sitä
- Yritys rekrytoi talousjournalisteja, mutta jätti palkat maksamatta
- Media-alan alkava vuosi kaipaa valopilkkuja