Venäjän hallinto murhasi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin viime helmikuussa. Euroopan parlamentti reagoi kuolemaan nopeasti. Mepit vaativat tukea Venäjän demokraattiselle oppositiolle. He totesivat, että Venäjän kansaa ja sen ”sotaisaa, autokraattista ja kleptokraattista” hallintoa ei pidä sekoittaa toisiinsa.
He vaativat myös EU:n komissiota ja ulkosuhdehallintoa kehittämään strategian, jolla se voisi vastata muun muassa tarpeeseen tukea maanpaossa olevia Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja oppo-sition edustajia.
Strategiaa ei ole näkynyt. Sen sijaan Eurooppa-neuvosto laati toukokuussa uusia pakotteita niille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai tukahduttaneet oppositiota tai heikentäneet oikeusvaltiota ja demokratiaa Venäjällä. Listoille päätyi esimerkiksi useita tuomareita ja syyttäjiä sekä Venäjän koko vankeinhoitolaitos.
Samaan aikaan Suomen ulkoministeriö on todennäköisesti lakkauttamassa Venäjältä paenneiden taiteilijoiden ja toimittajien tukemiseksi tarkoitetut valtiontuet. Syynä ovat ministeriön rahoituksen leikkaukset.
Lakkautuspäätöksen perään hallitus laati pikavauhdilla käännytyslain, joka on asiantuntijoiden mukaan EU-oikeuden vastainen. Pahimmassa tapauksessa se jättää yksittäisen rajavartijan päätettäväksi, kuka on niin haavoittuvassa asemassa, että ansaitsee hakea turvapaikkaa.
Rajavartijoiden ammattiliitto Rajaturvallisuusunioni toivoi, että näissä tapauksissa rajavartija voisi pyytää apua ylemmiltään. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kuittasi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että tämä ei ole mahdollista.
Rajavartijan peruskurssi kestää vuoden. Kuinka voi olettaa, että yksittäinen kokenutkaan rajavartija pystyy arvioimaan turvapaikkaa hakevan journalistin tai oppositioaktivistin tilanteen, kun henkilöiden taustojen tarkistaminen on asiantuntijoillekin vaikeaa? Rajavartijoita koulutetaan nyt tunnistamaan laissa mainittu haavoittuvuus. Entä miten erottaa ne, jotka ovat todellisessa vaarassa tulla kuolemanrangaistuksi tai kidutetuksi?
Venäjältä on paennut toista tuhatta journalistia, mutta moni jatkaa edelleen työskentelyä siellä. Journalistien vainoja seuraavan Justice for Journalists Foundationin mukaan venäläisiin journalisteihin on kohdistunut lähes 5 000 erilaista hyökkäystä vuosina 2021 – 2023.
Vaino on enimmäkseen juridista ja taloudellista, mutta venäläiset journalistit kokevat myös fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Maanpaossa elävät journalistit eivät hekään ole turvassa: Heihin kohdistuu systemaattisia lokakampanjoita, uhkailua ja vainoa. Tämä on Justice for Journalists Foundationin mukaan johtanut jopa kuolonuhreihin.
Virallisessa ulkopolitiikassaan Suomi tukee demokraattisia voimia Venäjällä. Käännytyslaki ja muut hallituksen toimet tekevät tilanteesta kuitenkin irvokkaan. Turvallisuuspolitiikan pitäisi sisältää myös ihmisoikeuspuolustajien systemaattista tukea, ei vain rautaa ja aitoja rajalle.
