Kieli

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi.

Metaforissa eli vertaukseen perustuvissa kielikuvissa on monesti kompastumisvaara. Madonluku-sanan loppuosa ei viittaa numeroihin vaan lukemiseen. Ilmaisu tarkoittaa pohjimmiltaan käärmeidentorjuntaloitsua ja sopii kuvaamaan ankaria nuhteita.

Hyvä metafora on yleensä kieliasultaan ja sisällöltään yhteydessä lähdemateriaaliinsa. Esimerkiksi ”vaikea pala purtavaksi” ja ”kertoo karua kieltään” ovatkin aavistuksen kömpelöitä, koska suupaloja ei tavata kuvailla ”vaikeiksi” eikä ihmiskieltä ”kerrota”. Loogisempia ovat kova pala purtavaksi ja puhuu karua kieltään.

”Fraasi menettää usein merkityksensä, jos sitä käytetään epätarkasti, summittaisesti”, tähdentää tutkija Matti Punttila tekstissään Voittajan käsi kohoaa salkoon – kielikuvien salakarikoista” (Kielikello 1/1994), joka on tutustumisen arvoinen kaikille ammattikirjoittajille.

Kun ajat muuttuvat, metafora voi hämärtyä. Kollegani kummastelivat taannoin erään haastatellun sanaa yksiniitinen, koska moni puhuu ”yksiniittisestä”. Harva tietää, että taustalla on vanha käsityösana niisi. Kilpistymistä kiteytymisen merkityksessä käyttävä ei puolestaan ole kuullut, että sana viittaa epäonnistumiseen, kilvestä kimpoamiseen. Erityisesti purjehdusväki tuohtuu ”kurssin reivauksesta”, koska reivaus on purjepinnan vähentämistä, ei suunnanmuutosta.

Metaforan ei silti tarvitse muistuttaa esikuvaansa orjallisesti. Vaikka šakkiammattilaiset ovat huomauttaneet, että pattitilanne merkitsee pelin päättymistä, kuvallinen merkitys saa olla lievempikin.

Jotkut taas haluaisivat poistaa kaoottisista tilanteista metaforan myrskyn silmässä, koska aidon myrskyn keskuksessa on tyyntä. Näiltä ihmisiltä taitaa unohtua, että myrskyt tuppaavat liikkumaan.