Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.
Keväällä pidetään ilmastonmuutosvaalit! Eikun sittenkin maahanmuuttovaalit! Tai odottakaa, ei lukita sitäkään vielä, saattaa tulla jotkut muutkin vaalit!
Meillä toimittajilla on kova tarve antaa vaaleille etukäteen nimi. Mutta miten siitä nimestä päätetään? Kun Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tammikuussa tutkimuksen suomalaisille tärkeimmistä vaaliteemoista, kärkeen nousi sairaiden ja vanhusten saama hoito. Silti kukaan ei tainnut todeta, että tulossa olisi hoivavaalit.
Vaikuttaa siltä, että vaalit nimetään jollain muulla perusteella kuin sillä, mistä äänestäjät kertovat olevansa kiinnostuneita. Esitän valistuneen arvauksen: nimiä annetaan sen mukaan, mistä kehittyy hyviä tarinoita. Ihmiset nimittäin ajattelevat tarinoina. Maailmassa ei ole mieltä, ellei sitä ajattele syiden ja seurausten jatkumona, siis toisiaan seuraavina tarinoina. Siksi myös toimittajat, jotka työkseen kuvaavat maailmaa, kertovat pääasiassa tarinoita.
Tarinan tärkein ja kiinnostavin hetki on sen käännekohta. Hetki, jolloin sankari tajuaa, mitä hänen on tehtävä ja ryhtyy toimeen. Hetki, jonka jälkeen historia ottaa uuden suunnan. Hetki, jona Caesar ylittää Rubikonin. Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Haluamme esittää vaalit käännekohtana Suomen suhtautumisessa ilmastonmuutokseen, tai maahanmuuttoon, tai mihin nyt milloinkin.
Mutta tiedättekö mitä? Vaalien jälkeen kokoontuu eduskunta, joka on erilainen kuin nykyinen ja alkaa painottaa erilaisia asioita. Mutta vallankumousta ei tule. Vaalit eivät ole tarinan suuri käännekohta, jonka jälkeen kaikki on toisin, vaan osa hidasta, eri suuntiin tempoilevaa ja jatkuvaa muutosta, jota sanotaan demokratiaksi. Siksi vaalien nimeäminen etukäteen vain yhden teeman mukaan tuntuu omituiselta touhulta. Se ei anna todenmukaista kuvaa todellisuudesta, jossa ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä hyvin erilaisin perustein. Todellisuus on paljon tylsempää kuin siitä kerrotut tarinat.
Loppujen lopuksi voimme sanoa kohtuullisella varmuudella vain yhden asian: keväällä pidetään eduskuntavaalit.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena