Provokatiivisia huomioita.
Sanoja ristiin rastiin
Näin alkuvuodesta on kiva arvioida, mitä kaikkea tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Hyvää taustatietoa arvioille tarjoavat monet raportit ja katsaukset, jotka vetävät yhteen päättyneen vuoden tapahtumia.
Media-alan näkökulmasta kenties ilahduttavimman tulevaisuuden näkymän esitteli aikakauslehtikustantajien yhteistyöyritys Aikakausmedia, jonka keräämien tilastojen mukaan viime vuonna markkinoille tuli peräti 30 uutta aikakauslehteä.
”Uusien, painettujen aikakauslehtien määrä vuonna 2015 nousi ennätysvuosien lukemiin”, Aikkari.fi uutisoi 22. joulukuuta.
Yllättävä ja hieno uutinen. Alamme näkökulmasta harmillista on vain se, että nimikkeiden perusteella yli puolet uusista lehdistä keskittyy kovin kapealle sisältöalueelle:
Ajanviete ristikot, Conceptis erikoissudokut, Helpot isot ristikot, Hertan ja Simon Ristikot Extra, Joutsen ristikot, Krypto Aarteet, Krypto Leijona, Mukavan helpot ristikot, Pommin Helppo Ristikkokirja, Ristikko Jumbo, Ristikko Leijona, Ristikko Maraton, Ristikkosuosikit, Sudoku Leijona ja Sudokusuosikit.
Manu Marttinen
Kaikki pakkasesta
Piti tässä huokailla sitä, miten vuodenvaihteen pakkasista revittiin juttua kuin seksihelteistä konsanaan, mutta ET-lehti ehti ensin. Sen juttu 7. tammikuuta listasi suosikkiteemat: julkinen liikenne takkuaa, autot jämähtävät kesken ajon ja säätiedotuksissa varoitellaan. Oheen lukijoiden pakkashuuruiset kuvat ja vinkit ”näin selviydyt”.
Jutun pääpointti ei kuitenkaan ollut aihepiirin yhteenveto vaan sen sulattaminen. Sen teki hiihtäjämestari, olympiavoittaja Juha Mieto ihmettelemällä, miksi vaaranäköaloja syötetään, kun lunta on vähemmän ja pakkasjaksot ovat lyhyempiä kuin ennen. Ollaan tarkkana, ettei meistä tule vellihousuja. Minä pystyin hiihtämään 30 asteen pakkasessa ilman käsineitä!
Ilta-Sanomiin lainatun juttuversion perässä kommentoitiin, että Mieto on pakkasen erikoistapaus, mutta ei sillä ole tässä niin merkitystä. Kuten ei silläkään, ettei Mieto ehkä ole aikamme, ehkä ei edes ET-ajan, uutisarvoisimpia naamoja. Sillä tavallaan hän todellakin on. Aikamme tarvitsee joka ikisen hetken, jona supersuomalaisuus tarkoittaa jotain muuta kuin rasistista ääriajattelua.
Nina Erho
Kaiken tiesi
Uutisten paikallistaminen on meille kaikille peruskauraa: kuoliko koneturmassa suomalaisia, pelaakos Leijonissa ketään nokialaisia, Kölnin ahdistelijat halusivat varmasti ahdistella myös asematunnelissa.
Ilta-Sanomien ydinosaamista ovat vielä paikallistamistakin vahvemmin talvisotaliitteet. Lehti onkin hionut uutisten talvisotaistamisen huippuunsa. 30. joulukuuta nerouden ja hulluuden rajamaita kaukopartioivassa kansiotsikossa kerrotaan: Motörhead-Lemmy kuoli äkillisesti syöpään. Rocklegenda tiesi kaiken talvi- ja jatkosodasta.
Meille 1970-luvun alussa syntyneille rock-ihmisille Lemmy Kilmister on tietenkin pyhä mies, paheellisen rock-elämän viimeisiä ruumiillistumia, mutta samaan aikaan jotenkin hyvä ihminen, ehkä. Ilta-Sanomien kansiotsikossa ei siis ole mitään väärää. Tietenkin Lemmy tiesi Suomen sotahistoriasta kaiken. Varmasti myös Lapin sodasta, nuijasodasta ja Oolannin sodasta.
Parempi otsikko olisi silti ollut: Motörhead-Lemmy kuoli äkillisesti syöpään. Rocklegenda tiesi kaiken.
Manu Haapalainen
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena