Pääkirjoitus.
Pätevät pärjäävät reiluilla mediamarkkinoilla. Näin voi tiivistää professori Anssi Vanjoen johdolla toimineen liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän viestin. Tilannearvio on siis: markkinat eivät nyt ole reilut ja niillä huseeraa epäpätevää porukkaa.
Kun sanojen savuverhon puhaltaa pois kotimaisia mediamarkkinoita arvioineen työryhmän raportista, esille nousee joukko toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat omiaan parantamaan median toimintaedellytyksiä.
Ehdotuksissa on mukana eräitä Journalistiliiton tärkeinä pitämiä asioita. Digisisältöjen arvonlisävero, mainonnan vapauttaminen, koulutuksen ylitarjonnan hillitseminen sekä freelancerien ja muiden itsensä työllistäjien asema on noteerattu raportissa myönteisiä toiveita herättävästi.
Työryhmä katsoo niin tanakasti digitaaliseen tulevaisuuteen, että se on sivuuttanut perinteisten mediatalojen akuutit ongelmat, vaikka lehdistön toiminnan turvaaminen tässä ja nyt vahvistaisi myös toimialan digitaalista tulevaisuutta.
Työryhmä esittää, että digitaalisten sisältöjen arvonlisävero alennetaan samalle tasolle painettujen lehtien kanssa. Hyvä näin, mutta varsinainen ongelma on juuri painettujen lehtien alv:n taso, joka nousi viime hallituskaudella nollasta kymmeneen prosenttiin.
Hämeen Sanomat konkretisoi pääkirjoituksessaan 9. joulukuuta alv:n merkityksen: ”Jos valtiovalta tuntee sananvapauden miekan piston sydämessään, on painettujen lehtien arvonlisäveron kevennys tehokkain keino tuskan lieventämiseen. Sen kummempia poppakonsteja ei tarvita.”
Erikoisen paljon työryhmä haluaa peukaloida Yleisradiota, johon kohdistuu lähes kolmannes ehdotetuista toimenpiteistä. Raportissa esitetyn tavoitteen mukaan Ylestä tulisi tehdä kotimaisten tuotantojen jakeluyhtiö, osto-organisaatio ja kansallinen sisältöalusta.
Tähänkin voi lainata Hämeen Sanomia: ”Kouristelevan lehdistön asema ei muuksi muutu, vaikka Yleä kuritettaisiinkin.”
Ylen rooli tulee kunnolla punnituksi työnsä aloittaneessa parlamentaarisessa työryhmässä. Vanjoen työryhmän Pätevät pärjäävät -raportin esitykset tulevat siinä työssä arvioiduksi Ylen yhteiskunnallisen roolin ja yleisön tarpeiden näkökulmasta.
Epäilemättä Ylenkin pitää muuttua, jotta työryhmän tavoittelema reilu kilpailuympäristö pääsee kehittymään, mutta ihan uusiksi sitä ei sovi myllätä.
Pakkolakien kurimus
Monet asiantuntijat suhtautuvat kriittisesti hallituksen kaavailemiin pakkolakeihin. Lakipaketista antamassaan lausunnossa Journalistiliitto toteaa, että journalistien lomiin ja lomarahoihin sekä arkipyhiin kohdistuvat leikkaukset eivät edistäisi hallituksen tavoittelemaa kilpailukykyloikkaa. Journalistit kärsisivät muita palkansaajia enemmän.
Lehdistön ja Ylen työehtosopimuksiin neuvotellun seitsemännen lomaviikon leikkaaminen merkitsisi journalisteille ja ohjelmatyöntekijöille 2,5 prosentin ansionmenetystä, kun hallitus laskee koko työmarkkinakentän mitassa lomaleikkausten vaikutuksen vain 0,1 prosentiksi. Toimitusalalla leikkaukset lisäisivät myös työttömyyttä.
Vapaita korvauksia koskevat tes-määräykset ovat syntyneet neuvottelujen tuloksena: on saatu jotakin, kun on luovuttu jostakin. Ne eivät ole sattumalta saatuja armonpaloja, vaan tienattuja ansioita.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena