Pääkirjoitus.
Journalismiin ja journalistien työarkeen liittyvät asiat saavat paljon ymmärrystä eduskuntavaaleihin valmistautuvilta puolueilta. Journalistin vaalikyselyn perusteella on aiheellista odottaa tulevalla vaalikaudella myönteistä kehitystä monessa keskeisessä asiassa.
Aika näyttää, onko toiveikkuus aiheellista.
Journalisti kysyi puolueilta kaksitoista kysymystä työelämään, viestintäpolitiikkaan, tekijänoikeuteen, sananvapauteen ja journalistien ammattikoulutukseen liittyvistä aiheista. Yleishavaintona voi todeta, että puolueilla on varsin hyvä käsitys journalisteja koskevista asioista ja media-alan yleistilanteesta.
Journalistiliiton esittämille hallitusohjelmatavoitteille löytyy laajaa ymmärrystä ja tukea. Toki puolueiden vastaukset ja varsinkin niiden sanalliset perustelut ennustavat, että yksikään iso uudistus ei ole läpihuutojuttu.
Mikään puolue ei vastusta itsensä työllistäjien aseman parantamista. Sitä, eritoten itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvaa, on selvitetty viime vuosina perusteellisesti. Käytännön toimille on luotu pohjaa, johon tukeutuen uuden hallituksen on hyvä lähteä liikkeelle.
Sananvapautta käsittelevissä kysymyksissä puolueet ovat yksimielisiä. Kaikki ovat avoimuuden kannalla ja torjuvat hallintarekisterin käytön laajentamiseen ja osakasluetteloiden yleisöjulkisuuden poistamiseen tähtäävät pyrkimykset.
Puolueet haluavat turvata lähdesuojan, jos verkkovalvontalaki säädetään. Journalisti esitti mietittäväksi, voisiko lähdesuojaa vahvistaa Ruotsin mallin mukaisesti niin, että pelkkä yritys suojan murtamiseksi olisi lainvastaista. Tässä kysymyksessä puolueiden näkemyksissä esiintyy hajontaa ja epäröintiä.
Median murrokseen puolueilla on valmius vastata alentamalla digitaalisten sisältöjen arvonlisävero samalle tasolle painettujen lehtien tilausmaksujen kanssa. Tämän alimman alv-luokan alentamiseen ei nähty mahdollisuuksia, perusteina EU-säännökset ja yleinen taloustilanne.
Kysymys Yleisradion tehtävien uudelleen arvioinnin tarpeesta jakaa puolueet kahteen leiriin. Ylen rahoituksen vähentämiseen puolueet eivät tunne yksimielistä tarvetta.
Tekijänoikeusasioissa puolueet kannattavat tekijän oikeutta kohtuullisiin työehtoihin ja korvauksiin, mutta tekijäjärjestöille ei yhtä selkeästi haluta myöntää kollektiivista neuvotteluoikeutta tekijänoikeuksista.
Ei osaa sanoa
Journalistin vaalikyselyssä puolueille esitettiin kysymys, johon toivottiin vastaus muodossa ”kyllä”, ”ei” tai ”eos” eli ”ei osaa sanoa”. Säntillisesti puolueet myös vastasivat toivotulla tavalla ja esittivät päälle lyhyen sanallisen selityksen.
Ei osaa sanoa -vastauksiin on hyvä luoda silmäys. Perussuomalaisilla niitä on kahdeksan, kokoomuksella ja keskustalla kolme, RKP:lla yksi. Muut puolueet pystyivät pelkistämään näkemyksensä kyllä tai ei -kannaksi.
Kiintoisaa on silmäillä, mihin aiheisiin puolueet eivät osanneet muodostaa kantaansa: itsensä työllistäjät (ps.), nollatuntisopimukset (ps., r.), alv (ps.), Ylen rahoitus (ps.), kohtuulliset työehdot ja kohtuullinen korvaus (ps.), kollektiivinen neuvotteluoikeus (kok., ps. kesk.), Ruotsin mallin mukainen lähdesuoja (kok., ps., kesk.) ja opiskelijaharjoittelijoiden palkka (kok. ps.).
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
