Kieli

Epäselvä selkeyttäminen

”Nato-jäsenyys selkeyttää monin tavoin Suomen asemaa.” Arvelen, että tätä ulkoministeriön tulevaisuuskatsauksen lausetta on läpivalaistu ja likiluettu journalistisissa teksteissä enemmän kuin mitään muuta lausetta miesmuistiin.

Lause on tulkitsijoilleen kiitollinen: se tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin painotuksiin. Tätä mahdollisuutta ovat myös journalistit käyttäneet estoitta hyväkseen.

Kun tulevaisuuskatsaus vuoti tai vuodettiin julkisuuteen, Yle uutisoi näin: ”Ulkoministeriön virkamiestyöryhmä Nato-jäsenyyden kannalla”. Yle oli siis samoilla linjoilla kuin asiasta ensimmäisenä kertonut MTV. MTV:n uutisotsikon mukaan ulkoministeriö on ”selvästi Nato-jäsenyyden kannalla”.

Kova uutinen kieltämättä. Mutta pitikö se paikkansa? Tuskin.

Kun tarkastelee tulevaisuuskatsausta kokonaisuutena, huomaa, jos haluaa huomata, että siinä ei suoraan oteta kantaa sen enempää Naton kuin muidenkaan puolustusratkaisujen puolesta. Miten ihmeessä osa toimittajista päätyi tulkintaan, jonka mukaan ministeriö on suorastaan selvästi jäsenyyden kannalla?

Kissankorkuiset otsikot perustunevat tekstiyhteydestään irrotetun lauseen yksipuoliseen tulkitsemiseen. Ministeriön virkamiehet sanoivat, että ”Nato-jäsenyys selkeyttää monin tavoin Suomen asemaa”; he eivät sanoneet, että Naton jäsenyyttä pitää hakea. Eikä tekstikokonaisuuskaan oikeuta tällaista suorasukaista tulkintaa.

Alkukiihkon jälkeen Ylekin julkaisi uutisen, jossa korostettiin tulevaisuuskatsauksen luonnetta pohdiskelevana ja analyyttisenä tekstilajina. Sellaisissa teksteissä ei ole tapana antaa selviä suosituksia suuntaan eikä toiseen.

Kupletin juoneen kuitenkin kuuluu, että huhu ulkoministeriön Nato-myönteisyydestä alkoi elää omaa elämäänsä. Moni toimittaja toimitti, että ulkoministeriön tulevaisuuskatsauksesta nousi kohu. Ei noussut. Nostettiin. Toimittajat nostivat.

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.