”Xi Jinping on koko poliittisen uransa ajan pitänyt mielessään sanan ’kansa’ eri puolilla Kiinaa (–). Vuosien varrella hän on tavannut kyläläisiä istuen milloin kangilla – perinteisellä savesta tai tiilistä tehdyllä pohjoiskiinalaisella lämmitettävällä vuoteella – milloin vaatimattomilla puisilla jakkaroilla. Hän on jakanut heidän kanssaan yksinkertaisia aterioita, kuunnellut tarkkaavaisesti ja osoittanut aitoa välittämistä ihmisten arjen tarpeista.”
Tällaista tekstiä voisi kuvitella löytävänsä Kiinan valtion omistamien tiedotusvälineiden sivuilta. Teksti on kuitenkin peräisin Kauppalehden tiedotepalvelusta, jossa se julkaistiin englanniksi kesäkuussa 2025. Tiedotteen on tehnyt Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) propagandaosaston alaisuudessa toimiva CGTN-uutiskanava.
Kiina alkoi 2010-luvulla investoida läsnäoloonsa Euroopassa ja perinteisissä eurooppalaisissa tiedotusvälineissä.
Se on luonut kumppanuuksia tiedotusvälineiden kanssa ja perustanut kiinalaisten tiedotusvälineiden eurooppalaisia haarakonttoreita. Kommunistisen puolueen äänenkannattaja The People’s Daily julkaisee sisältöjä 18 eri kielellä, muun muassa englanniksi, saksaksi, portugaliksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi ja kreikaksi.
Kiina pyrkii vaikuttamaan eurooppalaisten tiedotusvälineiden sisältöihin myös suurlähetystöjensä kautta.
Virossa Õhtuleht-lehti joutui muutama vuosi sitten kritiikin keskelle, kun se julkaisi ilmoituksen, jossa Kiinan Viron-suurlähettiläs kielsi uiguurien kansanmurhan Kiinassa. Kiinan aiempi Ruotsin-suurlähettiläs puolestaan hyökkäsi toistuvasti ruotsalaista mediaa ja jopa yksittäisiä toimittajia vastaan näiden Kiina-uutisoinnista.
Kiina haluaa vallata mediatilaa, jotta uutisointi olisi Kiina-ystävällistä. KKP:n propagandan ytimessä on luoda myönteinen kuva Kiinasta ja torjua Kiinaan kohdistuvaa kritiikkiä.
Suomessa Kiinan vaikuttaminen ei ole tähän saakka ollut erityisen näkyvää. Sen mediainvestoinnit näkyvät kuitenkin myös täällä.
Kauppalehden tiedotepalvelu alkoi julkaista CGTN:n tekstejä vuoden 2024 lopulla. Ne tulevat sinne Globe Newswire -nimisen PR-palvelun kautta.
Uiguurien oikeuksia ajava Uyghur Human Rights Project on kritisoinut Globe Newswirea ja useita muita kansainvälisiä lehdistötiedotteiden jakelupalveluita siitä, että ne antavat alustan Kiinan ”vastakertomukselle” uiguureista ja Xianjiangin autonomisesta alueesta, vaikka Kiinan ihmisoikeusrikkomukset Xinjiangissa on dokumentoitu huolellisesti.
Kauppalehden tiedotepalvelun tiedotteissa ei mainita Xinjiangia tai uiguureita. Sen sijaan presidentti Xin ihmisläheisyyden lisäksi niissä hehkutetaan esimerkiksi sitä, miten Kiinan ja Venäjän tiivis yhteistyö tuo maailmaan ”arvokasta vakautta” ja ”positiivista energiaa”.
Kiinan hybridivaikuttamiseen perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Matti Puranen sanoo, että propagandan ujuttaminen uskottavien lehtien sivujen väliin on yleinen toimintatapa Kiinalle.
KKP kutsuu sitä ”suiden lainaamiseksi”.
”Erilaisia Kiina-liitteitä on löytynyt Euroopassakin arvostettujen lehtien, kuten Telegraphin ja Le Figaron väleistä.”
Puranen rinnastaa Kauppalehden tiedotepalvelun CGTN-tiedotteet tällaisiin Kiinan propagandaa toisteleviin China Watch -liitteisiin.
”Se on ihan sama ilmiö.”
Suomessa toimii myös englanninkielinen Daily Finland -verkkolehti, joka tekee yhteistyötä Kiinan Suomen-suurlähetystön kanssa. Daily Finland julkaisee tekstejä, joiden mukaan Taiwanin presidentinvaalit olisivat ”alueelliset johtajavaalit”. Ne myös korostavat Kiinan roolia maailmanrauhassa, vaikka Kiina on Venäjän sotakoneiston tärkeimpiä mahdollistajia.
Uutistoimistot Reuters ja AP allekirjoittivat vuonna 2011 sopimukset Kiinan valtion omistaman CCTV-televisiokanavan kanssa. Sopimusten myötä ne alkoivat levittää CCTV:n sisältöjä. Tätä kautta kiinalaisen median videoita ja kuvia tulee myös Suomen mediaan.
CCTV toimi KKP:n alaisuudessa. Sen yhteistyötä uutistoimistojen kanssa on kuvattu välillä ”troijan hevoseksi”, jolla Kiina voi vaivihkaa yrittää ujuttaa omia narratiivejaan länsimaiseen mediaan.
”Se on nähty osana Kiinan pyrkimystä muuttaa maailman näkemystä Kiinasta”, Puranen sanoo.
Norjalainen toimittaja Øystein Bogen teki vuonna 2021 katsauksen Reutersin ja AP:n tarjoamiin CCTV:n videoihin. Hän löysi videoiden joukosta paitsi kyseenalaisia asiantuntijoita ja Kiinan propagandaa, myös muutamia esimerkkejä suorasta disinformaatiosta.
CCTV ei myöskään käsittele KKP:n kannalta kiusallisia aiheita.
Syyskuussa 2025 huomiota herätti tilanne, jossa Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistuivat sotilasparaatiin Kiinassa ja keskustelivat siellä elinsiirroista ja kuolemattomuudesta. Presidenttien erikoinen keskustelu uutisoitiin laajasti ympäri maailmaa, myös Suomessa.
Sotilasparaatissa kuvattu materiaali oli tullut Reutersille CCTV:ltä. Reuters oli leikannut siitä noin neljän minuutin mittaisen videon, jossa tätä keskustelua käytiin.
CCTV ei pitänyt Reutersin leikkauksesta, ja perui videon lisenssin. Reuters joutui poistamaan sen Reuters Connectista ja pyytämään asiakkaitaankin poistamaan sen.
Kiinan sensuuri kahmaisi länsimaiseen mediaan.
CCTV:n kautta on hiljattain pujahtanut suomalaiseen mediaan myös tekaistua materiaalia.
Toukokuussa 2025 CCTV oli julkaissut videon kiinalaisesta varjoliitäjästä, joka väitetysti ajautui yli kahdeksan kilometrin korkeuteen. Muun muassa BBC ja The Guardian uutisoivat videosta. Suomessa Iltalehti, MTV Uutiset ja Helsingin Sanomat julkaisivat Reutersilta tulleen videon.
Pian Reuters kertoi epäilevänsä, että video oli ”ainakin osittain tekoälyllä tehty”. Se päätyi poistamaan videon jakelusta.
Tekoälyepäilyn tultua julki Iltalehti ja MTV Uutiset oikaisivat artikkeleitaan. MTV Uutiset julkaisi sivuillaan vielä erikseen uuden jutun vääristelytiedoista.
MTV Uutisten ulkomaantoimituksen päällikkö Mirja Kivimäki pitää hätkähdyttävänä sitä, että tekoälyvideo meni läpi niin monessa mediassa ympäri maailmaa.
”Siinä on kuitenkin muutamia ihan selkeitä vääristymiä, kuten se, että [varjoliitäjän] kypärän väri muuttuu kesken videon.”
Kivimäki ajattelee, että toimittajat osaavat suhtautua Kiinan valtion mediasta tulevaan informaatioon varauksella. Kiinasta tulevan kuvamateriaalin on kuitenkin ajateltu olevan aitoa.
”Tämä on muistutus siitä, että välttämättä kuvatkaan eivät pidä paikkaansa”, Kivimäki sanoo.
Hän kertoo, että Reuters on hiljattain jakanut toisestakin aiheesta vääristelevää materiaalia.
Reutersin kautta oli elokuussa tullut kuvaa drooni-iskusta Pietarin lähistöltä Laukaanjoen suulta.
”Toimituksessamme huomattiin käänteisellä kuvahaulla, että täsmälleen sama kuvahan oli liikkunut somessa jo kaksi päivää aikaisemmin tägättynä ihan muualle – Rostoviin.”
Toimitus oli reklamoinut asiasta Reutersille.
Kivimäki ajattelee, että työn tekeminen käy lähes mahdottomaksi, jos kaikki kansainvälisistä uutistoimistoista tuleva informaatio ja kuvamateriaali pitää erikseen jutuntekovaiheessa tarkistaa ja etsiä niiden alkulähde. Tilanne silti huolestuttaa.
”Nämä molemmat tapaukset ovat horjuttaneet uskoani siihen, minkä verran asioihin voi luottaa.”
Journalistin sähköpostitse tavoittama Kauppalehden vastaava päätoimittaja Riina Nevalainen ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, pitääkö hän CGTN:n tiedotteiden julkaisemista ongelmallisena tai oliko hän ennestään tietoinen niistä.
Hän ei näe, että kukaan lainaisi Kauppalehden suuta, koska Kauppalehden ääni perustuu sen journalismiin.
”Tiedotepalvelun kautta julkaistavat tiedotteet on erotettu journalistista sisällöstä selkeästi”, Nevalainen kirjoittaa.
Nevalainen kertoo, että Kauppalehden digiversiossa julkaistaan päivittäin kymmeniä lehdistö- ja pörssitiedotteita.
”Huolehdimme siitä, että tiedotteissa ei ole laittomuuksia tai asiattomuuksia. Seuraamme tilannetta ja jos tulisi ilmi, että tiedotteissa olisi jotain edellä mainittua, puutumme tietenkin asiaan.”
Niin ikään sähköpostitse tavoitettu Daily Finlandin vastaava toimittaja Ofiul Hasnat ei näe ongelmaa yhteistyössä Kiinan kanssa.
”Olemme toimintamme alusta lähtien noudattaneet journalismin ammatillisia ja eettisiä normeja, eikä Daily Finland -alustalla ole tilaa propagandan levittämiselle”, Hasnat kirjoittaa englanniksi.
Hän kertoo, että Daily Finland on tehnyt ja tekee yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa, kuten Rovaniemen ja Oulun kaupunkien, Lapin yliopiston sekä eri suurlähetystöjen kanssa.
Hasnat ei vastannut tarkentaviin kysymyksiin esimerkiksi siitä, voisiko Daily Finland Kiinan suurlähetystön yhteistyökumppanina kirjoittaa kriittisiä juttuja Kiinan ihmisoikeustilanteesta.
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker