Ensi keväällä eläkkeelle jäävä Ylen toimittaja ja juontaja Ruben Stiller, 64, kritisoi itseään suorasanaisella tyylillään Journalistin Näinkö on -palstan haastattelussa. Haastattelu ilmestyi Journalistissa perjantaina 5. joulukuuta.
Haastattelun aikana Stiller muisteli entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) Ylellä pitämän puheen mediakäsittelyä syksyllä 2015. Sipilä toimi Suomen pääministerinä vuosina 2015–2019.
Yle antoi syyskuussa 2015 Sipilälle mahdollisuuden pitää vapaasti Suomen talouden tilaa ja ajamansa kilpailukykysopimusta koskevan puheen Ylen kanavilla. Yle lähetti ennakkoon nauhoitetun puheen Yle TV1:ssä, Yle Areenassa ja Yle Uutisten verkkosivuilla keskiviikkoiltana 16. syyskuuta. Normaalisti Yle haastattelee poliitikkoja, kuten muukin media.
Puhe herätti paljon julkista keskustelua ja kritiikkiäkin. Esimerkiksi Demokraatti-lehti rinnasti puheen Kekkosen aikoihin. ”Kuin Kekkonen palattuaan Neuvostoliitosta”, lehti kirjoitti X:ssä.
Stiller toimi samaan aikaan Ylen mediakriittisen ajankohtaisohjelman Pressiklubin juontajana. Hän kertoo nyt Journalistille, että Sipilän puheen lähettäminen herätti paljon kriittistä keskustelua myös Ylen sisällä.
Pressiklubin työryhmä mietti sen ottamista lähetyksen aiheeksi. Toisin kävi. Sipilän puhetta ei koskaan käsitelty Pressiklubissa.
”Arvaa kuka päätti siitä, ettei tätä aihetta käsitelty Pressiklubilla? Se olin minä. Minä varoin käsittelemästä tätä aihetta. Minun taustaryhmäni sanoi, että aihetta pitäisi käsitellä. He olivat aivan oikeassa, mutta minä itse sensuroin sitä ohjelmaa”, Stiller sanoo Journalistin haastattelussa.
Miksi?
”Sen takia, että epäilin että siitä tulee ongelmia. Se olisi ollut niin epämukavaa. Se oli kauhea moka minulta.”
Pressiklubin työryhmässä olivat Stillerin lisäksi toimittajat Janne Zareff, Mikko Sauli ja Helmiina Suhonen.
”He puhuivat minulle aina järkeä, että mitä olisi pitänyt tehdä. Monesti meni niin, että minun mukavuuteni voitti. Taustatoimittajat olivat paljon pätevämpiä kuin minä. Heidän näkökulmansa perustuivat vankkaan journalistiseen näkemykseen, joka minulla ei ole niin vankka. Tein sitä ohjelmaa aika paljon viihdyttäjänä. Minua suojeli julkisuus, mutta heitä ei, Stiller sanoo.
Hän nostaa esiin myös nykyään kansanedustajana toimivan entisen Ylen toimittajan Susanne Päivärinnan roolin Ylegatessa. Päivärinta irtisanoutui Yleltä alkuvuodesta 2017.
“Hän puolusti minua julkisuudessa, ja se oli iso asia minulle.”
Ylen vastaavana päätoimittajana toimi tuolloin Atte Jääskeläinen. Hän erosi tehtävästään reilu vuosi myöhemmin. Juha Sipilän Yle-suhteisiin liittyneen Ylegate-kohun seurauksena.
Sipilä lähetti marraskuun lopulla 2016 useita sähköpostiviestejä Ylen silloiselle toimittajalle Salla Vuorikoskelle. Viestejä meni myös päätoimittaja Jääskeläiselle. Pääministeri kirjoitti viesteissään, ettei ollut tyytyväinen Ylen uutisointiin valtion rahoittaman Terrafamen ja Sipilän sukulaisten osittain omistaman Katera Steelin sopimuksista.
Jääskeläinen oli linjannut, ettei Sipilän mahdollista esteellisyyttä saanut käsitellä Ylellä. Myöhemmin hän myönsi tehneensä virheen Pressiklubin lähetyksessä Ruben Stillerin haastattelussa.
Stiller sai kohun aikana Yleltä varoituksen, koska hän kieltäytyi noudattamassa Jääskeläisen Sipilä-uutisointilinjausta. Ylen johto perui varoituksen myöhemmin. Journalisti haastatteli Stilleriä kohun laannuttua keväällä 2017.
Stiller kritisoi voimakkaasti Ylen johtoa julkisuudessa Ylegaten aikana. Nyt hän kertoo kokeneensa silloin hetkittäin imartelevana, että kollegat nostivat hänet jalustalle, mutta vähättelee omaa rooliaan.
”Se on ihan imartelevaa, että minut laitettiin jonkinlaiseen sankarin rooliin, mutta tykkään totuudesta eikä minulla ollut sankaruuden kanssa mitään tekemistä. He [Salla Vuorikoski, Jussi Eronen ja Jarno Liski] tekivät kovan työn. Se oli kovaa peliä. Se oli niin kovaa peliä, että minä en kestänyt sitä”, Stiller sanoo.
Pitkän uran toimittajana ja juontajana tehnyt Stiller kertoo kokevansa, ettei hänen vahvuutensa ole koskaan ollut journalismissa, vaan viihteessä.
”Olen pohjimmiltani, ja sanon nyt vakavasti, että olen viihteen tekijä. Ainoa keskusteluohjelmassa toimiva kykyni on se, että olen kiinnostunut ihmisistä. Olen kiinnostunut vuorovaikutuksesta.”
Stiller on työskennellyt 1980-luvulta lähtien radion ja television keskusteluohjelmissa.
Pitkän uransa käänteentekevänä oivalluksenaan hän pitää sitä, että radiopersoona ei voi olla kiinnostunut vain omasta itsestään tai tehdä itsestään oman ohjelmansa keskipistettä.
”Tein sillä tavoin todella pitkään, mutta luojan kiitos, että aloin haastatella. Se muutti ammatillisesti koko urani suunnan. Minulla on ollut kissan päivät radiossa. En saa poliitikoista mitään irti, joten saan haastatella asiantuntijoita. Se on ollut minulle unelmaduuni.”
Myös nykyisen omaa nimeänsä kantavan keskusteluohjelman taustatiimi on Stillerille tärkeä.
”He ovat pitäneet minua pystyssä. Nykyisessä tiimissäni ovat tuottaja Pertti Yli-Kojola ja taustatoimittaja Jussi Pylväs. Aiemmin oli tuottajana Jorma Honkanen. He ovat aivan huippuammattilaisia. Heitä minulle tulee ikävä, mutta tulemme pitämään yhteyttä, kuten Pressiklubin porukan kanssa.”
Uusimmassa lehdessä
- Johtaisiko sota Suomessa itsesensuuriin? Ukrainan opit kertovat, mitä kriisi tarkoittaa toimituksille.
- Arkinen työkalu vai internet-ajan suurin mullistus? Mediatalot eivät halua myöhästyä AI-siirtymästä
- Median pitää korjata virheensä – ja päättäjien pitää luottaa mediaan
- Konsten att behålla kritisk distans även då du bastat med politiker