Journalismi

Hämeen Sanomien lehtien johtoon nousivat paikalliset konkarit – ”On nähty sitäkin, että tullaan ulkopuolelta ja halutaan heti oman käden jälki näkyviin”

Vuosi 2021 oli Hämeen Sanomille, Hämeenlinnan Kaupunkiuutisille ja Forssan Lehdelle muutosten vuosi.

Kesäkuussa Aina Group myi lehtiä kustantavan Hämeen Sanomat Oy:n Keskisuomalainen-konsernille. Marraskuussa Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden päätoimittaja-toimitusjohtaja Mikko Soini jätti yllättäen tehtävänsä.

Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden vt. päätoimittajaksi nimitettiin lehtien toimituspäällikkö ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten päätoimittaja Tuulia Viitanen.

”Olihan prosessi nopea, ja hämmentävä. Mutta kun kädet olivat jo savessa, piti vaan jatkaa. Integraatioprojektit Keskisuomalaisen järjestelmiin olivat alkamassa. Emme voineet jähmettyä”, Viitanen sanoo.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten vt. päätoimittajaksi nimitettiin oman toimensa ohella Hämeen Sanomien silloisen Just-osion tuottaja Riikka Happonen.

”Ei tilanteeseen osannut varautua. Piti kantaa vastuu ja tehdä niin hyvää lehteä kuin voitiin, jotta vastuu pysyykin täällä”, Happonen sanoo.


Tämän vuoden toukokuussa Viitasen ja Happosen päätoimittajuudet vakinaistettiin, ja aiemmasta poiketen myös Forssan Lehti sai oman päätoimittajan. Tehtävään valittiin Outi Lindqvist, joka on työskennellyt lehdessä 35 vuotta. Viitanen ja Happonen ovat työskennelleet Hämeen Sanomissa parikymmentä vuotta.

Ennen Viitasta, Happosta ja Lindqvistiä Hämeen Sanomien lehtiä vetivät muun muassa Mikko Soini, Petri Hakala, Pauli Uusi-Kilponen, Kari Väisänen ja Olli-Pekka Behm, joista vain Soini oli jo päätoimittajaksi tullessaan talossa.

Uusien päätoimittajien nimityksistä tuli talon ulkopuolelta kahdenlaista palautetta: ”Kiva kun valittiin paikallinen, kiva kun valittiin nainen.” Kolmikon omasta mielestä tehtävän kannalta enemmän väliä on paikallisuudella. Siihen oltiin tyytyväisiä myös toimituksissa.

”Tässä on vuosien varrella nähty sitäkin, että tullaan ulkopuolelta ja halutaan heti oman käden jälki näkyviin. Kaikki huokasivat helpotuksesta, että nyt ei varmaan räjäytetä kaikkea ja säilyy työrauha”, Viitanen sanoo.

Päätoimittajan on pystyttävä seisomaan porukan edessä ja viestimään, että he voivat hoitaa hommansa rauhassa.

Riikka Happonen, päätoimittaja, Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset

Keskinäistä yhteistyötä Viitanen, Happonen ja Lindqvist ovat tehneet vuosia. Siksi heistä on pomojen asioissa toistensa luotetuiksi ja vertaistueksi. Kun alaiset ovat vanhoja tuttuja työkavereita, sanansa osaa asettaa kunkin persoonan mukaan.

Silti päätoimittaja on päätoimittaja, ja hänen on otettava tilansa ja johtajuutensa.

”Olen tehnyt toimitukselle selväksi, että olen edelleen heidän kaverinsa ja heidän puolellaan, mutta nyt minun on myös puututtava asioihin ja tilanteisiin, joissa on korjattavaa”, Lindqvist sanoo.

”Päätoimittajan on pystyttävä seisomaan porukan edessä ja viestimään, että he voivat hoitaa hommansa rauhassa. Koko puljusta huolehtiminen on päätoimittajan vastuulla”, Happonen sanoo.


Kun Mikko Soini lähti Hämeen Sanomista, yhtiön uusi toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi sanoi Hämeen Sanomissa, että yhtiö on hyvin hoidettu ja tuotteet ovat kunnossa.

Tuulia Viitasen mukaan Hämeen Sanomat tuli hänelle hyvässä kunnossa ja on sitä edelleen. Esimerkiksi digitilaukset ovat kasvussa.

”Lehdestä oli jo suurimmat rönsyt karsittu, ja pumppu on hyvin tehokas.”

Riikka Happosen mukaan Kaupunkiuutisten tilanne oli viime keväänä koronan jäljiltä hyvin vaikea. Ilmestymiskerrat vähennettiin kahdesta yhteen viikossa.

”Sen jälkeen on mennyt taloudellisesti hyvin. Mielestämme teemme nyt parempaa yksipäiväistä lehteä kuin mitä olivat kaksi pienempää läpyskää viikossa”, Happonen sanoo.

Outi Lindqvist sanoo, että Forssan Lehden ilmoitusmyynti kasvoi viime vuonna parhaiten koko Suomessa, noin 17 prosenttia. Nyt tilanne on epävarmempi. Uusi omistaja vähensi ensi töikseen väkeä myynnistä. Uskolliset tilaajat pitäisi saada printistä verkkoon.

Poppakonsteja siihen ei ole. Kyse on lehdellä kuin lehdellä jatkuvasta työnteosta, Tuulia Viitanen sanoo.

”Otsikoiden pallottelua, rikasteiden muistamista. Meillä toimituksen sisäinen palautekin käsittelee nykyään verkkoa, koska printin osaamme jo.”

”Vaikka en päätoimittajana kirjoitakaan niin paljon kuin ennen, haluan edelleen osata ja tuntea toimituksen arkityön ja kaikki järjestelmät”, Tuulia Viitanen sanoo.

Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden verkkotilausten myyntiä tukee kova maksumuuri. Ilmaiseksi saa lukea vain viranomaistiedotteita, pääkirjoituksia ja mielipiteitä.

Hämeen Sanomien ja Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten työnjakoa on viime vuosina kehitetty niin, että kaupunkilehden jutut eivät syö maakuntalehden tilauksia. Kaupunkiuutiset painottaa Hämeenlinnan ihmisiä ja ilmiöitä. Hämeen Sanomat hoitaa kunnallispolitiikan ja muut maakunnan ja Hämeenlinnan seudun ”kovat uutiset”.

Lisää tilaajia Viitanen tavoittelee myös nuorista perheistä. Moni pendelöi töihin Helsinkiin ja seuraa tiiviisti Helsingin Sanomia. Perheiden lapset ja nuoret kuitenkin pysyvät Hämeenlinnassa. Siksi Hämeen Sanomat voi kilpailla esimerkiksi uutisilla päiväkotien ja koulujen kunnosta.

Kustannuksia lehdet pitävät kurissa yhteistyöllä. Hämeen Sanomilla ja Forssan Lehdellä on yhteinen verkkodeski, urheilutoimitus ja pääkirjoitukset. Kun sekä Hämeen Sanomien b-osaa (ennen Just-osio) että Kaupunkiuutisia vetää Happonen, hän tietää lähettää yhteisen aiheen keikalle yhden toimittajan.

Tuotteiden kehittämisessä niiden tuttuudella on hyvätkin puolensa, Viitanen sanoo.

”Vt. päätoimittajaksi ryhtyessäni huomasin, että näkökulma ei kauheasti muuttunutkaan. Toimituspäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä olin katsonut asioita kehityssilmillä jo pitkään.”


Kun Keskisuomalainen osti Hämeen Sanomien lehdet, toimitukset pelkäsivät muutosneuvotteluja.

Lopulta niiden näkökulmasta eniten muuttuivat tekniset järjestelmät ja lehtien ulkoasu. Monessa samanaikaisessa uudistuksessa on riittänyt työtä. Päätoimittajia harmittaa, että Hämeen Sanomien omasta verkkosovelluksesta joudutaan luopumaan ennen kuin konsernilla on tarjota tilalle parempi.

Toisaalta paukkuja ei kannata tuhlata taisteluun väistämätöntä vastaan. Itse päättäminen oli kivaa, mutta se myös ”stressasi ja työllisti hulluna”, Viitanen sanoo.

”Esimerkiksi ulkoasu-uudistus oli aina hirveä rutistus. Nyt siitä huolehtii konserni, ja me voimme keskittyä paikallisen sisällön tekemiseen lohkojen näpräämiseen sijasta.”


Aina Groupin omistuksessa Hämeen Sanomien päätoimittaja ja toimitus saivat Journalistin tietojen mukaan yhtiön sisältä uhkailevaa palautetta seuratessaan Hattulan kunnan tapahtumia. Hattulan kunnanhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Matti Puotila (kok.) oli myös Hämeen Sanomien hallituksen puheenjohtaja. Puotila yritti estää juttujen julkaisua, uhkaili päätoimittajaa potkuilla ja antoi toimittajista henkilöön käyvää palautetta.

Puotila sanoo, ettei ole antanut palautetta nykyisille päätoimittajille. Toimitukseen hän lähetti ”jonkun kerran” Hattula-uutisointiin liittyvää sähköpostia.

Uuden omistajan aikana uhkailevaa palautetta ei ole tullut, Viitanen sanoo. Hänen mukaansa painostus ei vaikuttanut lehden Hattula-uutisointiin aiemmin eikä varjosta sitä nyt.

Päätoimittajakolmikon mukaan vaikuttamisyrityksiä on alalla aina. Puotilan painostus oli poikkeuksellista, koska se tuli yhtiön sisältä. Paineen keskellä päätoimittajan on hyvä puhua jonkun kollegan kanssa, Happonen sanoo.

”Yksin voi alkaa sumentua, pitäisikö valitukset huomioida tai onko itse toiminut jotenkin väärin. Kollegiaalisesti pystyy taas kirkastamaan, mistä paikallisjournalismissa on kysymys.”

Loppuvuodesta 2020 Puotilan toiminnasta Hattulassa kirjoitti Yle. Viitanen myöntää, että kahden vuoden aktiivisen uutisoinnin jälkeen oli turhauttavaa lukea keskustelupalstoilta kyselyjä, miksi Hämeen Sanomat ei ole kertonut tästä.

Viitasen mukaan Yle Häme on Hämeen Sanomille hyvä yhteistyökumppani ja kirittäjä.

”Mutta Hattula-juttu oli tehty täysin tekstivetoisesti. Nyt kun Yle-laki muuttui, se ei kestäisi päivänvaloa.”


Kun Viitaselta, Happoselta ja Lindqvistiltä kysyy, mitä nimitys päätoimittajaksi muutti, he vastaavat nauraen, että titteliä ja työmäärää.

Mediabisnes ei ole helppo bisnes, he sanovat. Silti työ tuntuu inspiroivalta.

”On intohimo kertoa tarinoita”, Happonen sanoo.

”Kyllä minua kiinnostaa, miten tässä voi kehittää ja kehittyä, ja miten saa porukan kehittymään. Uskon, että yleisön tiedonhalu ei vähene. Luotettavaa tietoa pitää jakaa. Ja onhan tämä esimerkiksi viestintätyöhön verrattuna itsenäistä”, Viitanen sanoo.

Outi Lindqvist kertoo taannoin pohtineensa työkaverin kanssa, mitä tekisi 37 miljoonan Eurojackpot-voitolla. Tulos oli, että sitten voitaisiin ostaa ja turvata lehti.

”Niin paljon tykkään alasta ja hommasta, että se tuli mieleen ennen aurinkorannalle muuttamista.”