Journalismi

Uutisen siteeraus nostaa toimituksen työn arvoa, mutta ei välttämättä tuo euroja. STT:n siteeratuimmat -listaa on julkaistu vuodesta 2011.

EDIT 17.3. JA 15.4.2021 JUTTUUN ON TEHTY OIKAISU

Toimittaja Johan Jaakkola sai reilut kymmenen vuotta sitten idean. Hän halusi selvittää, mitä tiedotusvälineitä hänen silloinen työnantajansa STT siteeraa eniten. Ideasta syntyi STT:n siteeratuimmat -listaus, joka on ilmestynyt Journalistissa vuodesta 2011 lähtien.

Idea syntyi Tutkivat toimittajat ry:n Tutki-seminaarissa marraskuussa 2010.

”Se oli hetken päähänpisto. Siinä taisi olla joukko hyviä toimittajia, joiden kanssa keskustelin asiasta päivällä seminaarissa. Myöhemmin illalla baarikeskustelussa idea jalostui, että tämän voisi tehdä näin.”

Journalisti kysyi palstan historian aikana lis-tauksen kärkeen sijoittuneilta toimituksilta, miten siteeratuksi tulemisen merkitys ja toimituksen oman uutisen arvo on muuttunut sitten vuoden 2010.

Vastausten mukaan siteeratuksi tuleminen on toimitukselle erittäin tärkeä palkinto hyvin tehdystä työstä, mutta jutun nopeasta leviämisestä voi olla jopa pientä haittaa sen julkaisijalle.

 

Nykyään Ylen talous ja arki -toimituksessa tuottajana työskentelevä Jaakkola sanoo, että siteeratuksi tuleminen on toimitukselle edelleen yhtä tärkeää kuin kymmenen vuotta sitten. Yle on listauksen historian aikana ollut Suomen siteeratuin media.

Jaakkolan mukaan siteeraus on kuin ”viimeinen niitti uutistyössä onnistumiselle”.

”Meillä asenne uutistyöhön on kiteytetty muotoon ’uutisia perkele’. Näin se on meille tekijöille iskostettu ja pidämme sitä jatkuvasti esillä”, Jaakkola sanoo.

Yle kannustaa toimittajiaan jatkuvasti tekemään omia uutisia ja seuraa hyvin tarkasti uutistensa siteerauksia.

Suomen suurimman uutistoimituksensa turvin Yle on pysynyt listauksen kärjessä vuodesta toiseen. Vain Helsingin Sanomat on ohittanut Ylen siteerausmäärissä vuosina 2013 – 2016.

Siteerauskisassa voi kuitenkin pärjätä myös pienemmällä uutiskoneella.

Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Keskisuomalaisen lehtien ja Karjalaisen yhteistoimituksessa Uutisuomalaisessa on vain seitsemän toimittajaa ja uutispäällikkö, mutta se nousi listalla heti kolmanneksi ja on pysynyt listan kärkisijoilla siitä lähtien.

Uutissuomalaisen uutispäällikkö Matti Pietiläinen arvioi, että oman uutisen läpimeno on edelleen yksi tärkeimpiä asioita valtakunnallisessa uutistyössä.

”Siteeratuksi tuleminen on yksi valtakunnallisessa uutiskilpailussa pärjäämisen mittareista. Pidän siteerausselvitystä mielekkäänä uutistoimituksen tason mittarina. Se on yksi motivaattoreista tekemisen taustalla”, Pietiläinen sanoo.

 

Media-alalla puhutaan uutisen inflaatiosta. Uutisten määrä on kasvanut ja ne leviävät nopeasti. Jutun alkuperäinen julkaisija ei välttämättä hyödy omasta uutisestaan ainakaan taloudellisesti.

”Yksittäisellä skuupilla ei verkossa ole taloudellista arvoa – päinvastoin. Jos muut lainaavat sitä, se ohjaa osan verkkoliikenteestä pois alkuperäisestä jutusta”, sanoo Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio.

Vainion mukaan skuupit tuovat lehdelle uskottavuutta ja arvostusta, mutta suoraa taloudellista hyötyä skuupeista ei aina ole tai arvoa on vaikea määritellä.

Hän arvioi, että uutisvoittoja tehdään nykyään laajemmilla juttukokonaisuuksilla, joissa toimituksen työpanos on aiempaa suurempi.

”Nyt voidaan usein puhua aidosti tutkivasta journalismista. Aikaisemmin haimme halpahintaisia puhuvien päiden sitaattilainauksia toinen toisiltamme tai teimme lainausten toivossa nystyräuutisia, joilla ei kuitenkaan ollut laajempaa merkitystä”, Vainio sanoo.

 

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi tunnistaa uutisen arvon määrittämisen vaikeuden. Omat uutiset ja niiden siteeraaminen viestivät kuitenkin yleisölle median aktiivisuudesta ja se voi tuoda uusia tilauksia lehdelle.

”En kutsu sitä markkinoinniksi, mutta sillä on puoleensa vetävä vaikutus.”

Niemi muistuttaa myös arvosta, jonka toimitus saa oman uutisen läpimenosta. Toimitus voi tuntea tuottaneensa jotain merkittävää.

”Se on hyvin tärkeää toimittajalle ja se tuo toimitukselle paljon energiaa ja halua tehdä lisää uutisia.”
 

OIKAISU 15.4.2021 kello 9.20: Jutussa olevaa taulukon Lännen Mediaa koskevan siteerausten keskiarvon osalta. Tämä vaikutti myös tiedotusvälineiden järjestykseen. Lännen Media oli listauksessa neljäntenä, Uutissuomalainen kolmantena.

OIKAISU 17.3. 2021. STT:n kokoaman siteeratuimmat -listan luvuista löytyi virhe, minkä jälkeen STT laski kaikki vuoden 2020 siteeraukset uudelleen. Korjatut luvut ovat oheisessa taulukossa.

OIKAISU 12.2.2021 kello 9:40. Jutun alkuperäisesta kuvatekstistä poistettu virheellinen tieto, että kaikki toimittajat olisivat Ylen talous ja arki -toimituksen toimittajia.


Lue lisää: Yle taas ykkönen STT:n siteerauksissa – Suomen Kuvalehti nousi ensimmäisenä aikakauslehtenä kymmenen kärkeen. (Journalisti 14.1.)

Yle ja HS siteerauskuninkaita vuodesta toiseen

Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin opiskelija Timo Ollikainen laski opinnäytetyötään varten STT-siteerausten määrät 2010 – 2020. Ollikaisen työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Eniten siteerauksia ovat saaneet Yle ja Helsingin Sanomat, joita STT siteerasi keskimäärin noin kaksisataa kertaa vuodessa. Seuraaviksi tulivat yhteistoimitukset Lännen Media ja Uutissuomalainen. Lännen Media on ollut mukana tilastoinnissa vuodesta 2015 ja Uutissuomalainen 2017 alkaen.

STT:n siteerausten määrä on laskenut tasaisesti viisi vuotta. Vuonna 2015 siteerauksia kertyi noin 1 500. Vuonna 2020 määrä putosi noin 730 siteeraukseen.