Mediasta sanottua.
Julkisen sanan neuvoston kanteluita lukiessani ihmettelen usein pontevuutta, jolla päätoimittajat puolustavat juttuja, jotka tietävät itsekin falskeiksi. Eikö mokien tunnustaminen nimenomaan voisi tuoda luottamusta, mediallekin?
Kirjailija, terapeutti ja toimittaja Anja Snellman Seurassa 5. helmikuuta
Meidän journalistien kannattaa kuunnella kritiikkiä jo senkin takia, että median luotettavuutta ja toimittajien uskottavuutta kyseenalaistetaan nyt monesta suunnasta. Valeuutisten, disinformaation ja suoranaisen paskapuheen levitessä avoimuus ja itsekriittisyys ovat entistä olennaisempia.
Toimittaja Jaakko Lyytinen Helsingin Sanomissa 10. helmikuuta
Kun olen käynyt kouluissa puhumassa Journalistin ohjeista, on ollut mielenkiintoista havaita, että osa nuorista ei sanojensa mukaan juuri välitä siitä, onko joku asia piilomainontaa vai ei. Samat nuoret osaavat kuitenkin usein erottaa valeuutisen oikeasta uutisesta. Lähdekriittisyys perustuu siihen, että havaitsee, onko viesti tehty lukijan ehdoilla vai onko siinä jonkun muun, kuten mainostajan, viesti taustalla.
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström Ylen verkkosivuilla 3. helmikuuta
Sekä kaupallinen että verojen kautta rahoitettu media toteuttavat julkista palvelua silloin, kun niiden käyttäjilleen tarjoama sisältö on eettisesti kestävää.
Kulttuurihistorian dosentti Paavo Oinonen Turun yliopiston tiedotteessa 8. helmikuuta
Media on jo siirtynyt digitalisaation aiheuttamasta synkkyydestä kohti tukevampaa uutta ansaintamallia. Netflix ja Spotify ovat opettaneet kuluttajat maksamaan laatusisällöstä.
Päätoimittaja Emilia Kullas Talouselämässä 22. helmikuuta
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena