Yle pysyi siteeratuimpien viestimien ykkösenä. Läpimenoon vaaditaan uutisnälkää, yhteistyötä – ja usein kysely.
Hyvä tiimihenki, uutisnälkäiset, kokeneet tekijät ja kovat tavoitteet siivittivät Uutissuomalaisen kerralla STT:n eniten siteeraamien viestinten kolmoseksi. Yhdeksän sanomalehden yhteinen uutistoimitus aloitti työnsä viime helmikuussa, kuukauden takamatkalla verrattuna muihin. Yhteensä se kirjasi nimiinsä 125 läpimenoa.
Asia käy ilmi Journalistin ja STT:n vuosittaisesta selvityksestä.
Uutispäällikkö Matti Pietiläinen kertoo, että uudelle toimitukselle asetettiin tavoitteet, jotka alussa niin hirvittivät kuin innostivat häntä itseäänkin.
”Sanoin porukalle, että jos me tässä onnistumme, teemme tietynlaisen media-alan Suomen ennätyksen. Ja kyllä se tässä on tehty, kun ottaa huomioon kuinka pienellä porukalla teemme töitä.”
Uutissuomalaisessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa: Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Joukko on paitsi motivoitunutta myös kokenutta.
Aamut aloitetaan aina videopalaverilla, jossa ideoita kehitellään yhdessä.
Pietiläinen korostaa tiimityön tärkeyttä. Uutissuomalaisessa pidetään läpimenoista kirjaa, mutta tekijöiden nimiä ei listata.
”Monesti on käynyt niin, että aiheen heittää joku palaverissa, toinen keksii parhaan näkökulman, kolmas alkaa tehdä juttuja ja iltavuorolainen vielä neljäntenä jeesaa soitteluissa. Kenen skuuppi? Minusta vähintään kaikkien neljän”, Pietiläinen sanoo.
Hän kertoo itsekin yllättyneensä siitä, miten hyväksi tiimihenki on muodostunut siitä huolimatta, että työ tehdään eri paikoissa.
Esimiehenä Pietiläinen haluaa ruokkia tekijöiden sisäistä motivaatiota.
”Jokaisella on liekki, ja minun tehtäväni on lyödä siihen sopivasti bensaa.”
Väli-Suomen Median katon alla toimiva Uutissuomalainen tekee paljon yhteistyötä Keskisuomalaisen Tietoykkönen-kyselyfirman kanssa. Myös naapuritoimituksen, Sunnuntaisuomalaisen, kanssa vaihdetaan vinkkejä päikseen.
Uutisvoitoissa Ylen ja Helsingin Sanomien isot toimitukset ovat omassa sarjassaan. Vuoden 2016 tapaan Yle oli myös viime vuoden siteeratuin. Sen jutut läpäisivät STT:n uutisseulan 207 kertaa.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen kertoo, että useassa tiimissä oli viime vuonna aiempaan tapaan määrällinen uutishankintatavoite. Varmat läpimenot saadaan gallup-uutisista, mutta suurin osa siteerauksista täytyy hankkia kovalla työllä ja omilla lähdöillä.
”Kannustamme ihmisiä pitämään silmät auki, tutkimaan ja penkomaan. Tämä saavutus on meidän osaavan porukan ansiota”, Venäläinen sanoo.
Venäläisen mukaan Yle aikoo tänä vuonna panostaa tutkivan journalismin edellytysten parantamiseen. Syksyn kohinaa siitä, että talon uusi johto karsastaisi tutkivaa journalismia, hän pitää uutisankkana.
”Panostuksilla on Jouko Jokisen vahva tuki.”
Listan kakkonen, Helsingin Sanomat kirjasi nimiinsä 182 STT-siteerausta, kerran peräti neljä saman päivän aikana. Viime kierroksen kolmonen, Lännen Media, sai väistyä neljänneksi. Sen siteerausten määrä väheni yli kolmanneksella.
Siteerausten määrän laskua osattiin uutispäällikkö Jussi Orellin mukaan odottaa muun muassa siksi, että verkkouutisoinnin määrää on lisätty.
”Olemme julkaisseet enemmän omia uutisiamme verkossa jo päivän aikana, jolloin ne eivät ehkä ole päätyneet verkon uutisvirrasta lainauksiin yhtä hyvin kuin printin skuupit hiljaisemmassa aamun uutisvirrassa”, Orell sanoo.
Kärkikymmenikköön mahtui kolme maakuntalehteä. Keskisuomalainen ja Savon Sanomat olivat sijoilla viisi ja kahdeksan.
Aamulehti teki paluun kymmenen joukkoon 33 siteerauksella. Sen sijaan Kaleva ja Turun Sanomat putosivat jaetuille sijoille 14 ja 16.
Kova nousija oli Demokraatti, joka tuplasi siteeraustensa määrän ja nousi sijalle 11.
Demokraatin toimitusjohtajan ja päätoimittajan Mikko Salmen mukaan sijoituksessa näkyy panostus eduskunnan seuraamiseen. Lehdellä on Arkadianmäellä peräti kaksi toimittajaa ja kolmas tarpeen mukaan käytettävissä.
”Haluamme olla kotimaan politiikan nopein ja luotettavin uutismedia. Keskitymme kapeaan sektoriin, mutta teemme sen mahdollisimman hyvin.”
Jos siteeratuksi tuleminen kiinnostaa, varmin tapa on teettää kysely tai haastatella tärkeää poliitikkoa. Viime vuonna STT teki vähemmän siteerauksia kuin aiemmin: vuodelta 2017 laskettiin 1 243 siteerausuutista, kun vuonna 2016 niitä kertyi 1 379.
STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, ettei linjaa ole muutettu. Syy voi olla käytännöllinen: siteerausaiheet kilpailevat muiden joukossa ja Trump-vuonna uutisista on ollut kova tarjonta.
Karumpi selitys olisi, että skuuppeja olisi tehty vähemmän. Siihen Holopainen ei usko.
Vuosien varrella on Holopaisen mukaan muuttunut se, että siteerauksia tehdään paljon muulloinkin kuin aamun lehdistä tai illan päälähetyksistä.
”Päivän mittaan juoksemme kaikki samojen aiheiden perässä, ja vuoron perään joku on jossain käänteessä nopeampi.”
Lue lisää: Yle jatkoi ykkösenä – mistä läpimenot tulivat? (Journalisti 18.1.)
KORJAUS: Juttua on täsmennetty suhteessa sen printtiversioon, joka on julkaistu Journalistissa 1/2018 (19.1.): Printtilehdessä Turun Sanomien sijoitukseksi mainitaan 15. Sijalla 14. oli kuitenkin kaksi mediaa, joten Turun Sanomat oli vertailussa sijalla 16, joka on niin ikään jaettu.
Näin selvitys tehtiin
STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.
Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena