Tero Kartastenpää aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana.
Miksi halusit Tulvan päätoimittajaksi?
Halusin työtä – ja työtä, joka on vaikeaa mutta innostavaa. Tulva on mielistelemätön lehti, jolla on vahvat arvot.
Lehden julkaisija Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naiseksi itsensä määrittelevät. Oletko nainen?
En pidä siitä, että minua katsomalla tehdään tulkintoja sukupuolestani ja persoonallisuudestani. Toivon, että asiat eivät olisi niin kaksijakoisia ja ihmisillä olisi mahdollisuus käyttää sukupuolta identiteettinsä leikkikenttänä – tätä Tulvakin ajaa. Vastauksena kysymykseen: en kerro.
Mitä ajattelet yhdistyksen jäsenkriteereistä?
Unionilla on pitkät perinteet naisasialiikkeessä, ja ymmärrän, että monilla on tarve sukupuolierityiseen tilaan. Tulva on kuitenkin itsenäinen lehti eivätkä jäsenkriteerit vaikuta lehden tekemiseen.
Marraskuussa ilmestyvä uudistettu Tulva lupaa kertoa vastauksen siihen, mitä on feminismi. Mitä se on?
Feminismi tarkoittaa, että mietitään asioita sorrettujen ihmisten näkökulmasta ja tuodaan esiin niitä monille näkymättömiä tapoja, jotka sortavat tiettyjä ihmisiä.
Onko toimittajilla usein väärinkäsityksiä feminismistä?
Vaikea keksiä asiaa, josta toimittajilla ei olisi väärinkäsityksiä. Feminismiä pidetään usein rajoittavana ja kiintiöittävänä asiana, vaikka kyse on vapaudesta ja vapaudesta kaikille: feminismi ajaa sitä, että jokainen yksilö voi toteuttaa vapaasti itseään ja seksuaalisuuttaan. Vapauteen kuuluu myös se, että seksuaalisuuttaan voi toteuttaa hyvin konservatiivisesti.
Pitäisikö valtavirtajournalismin olla feminististä?
Kyllä. Toimittajan työn pitäisi olla pohjimmiltaan feminististä ja antaa ääni ihmisille, jotka eivät saa ääntään muuten kuuluviin. Tämä ei ole pelkkää maailmanparantamista, vaan myös mahdollisuus tehdä rahaa: uskon, että ihmiset haluavat maksaa siitä, että toimittajat tuovat esiin erilaisia ääniä.
Toinen hyvä feministinen lähtökohta journalismille on se, että myönnetään oma paikka ja se, että katsoo asioita tietystä näkökulmasta.
Lasketko, paljonko jutuissasi on miehiä ja naisia?
En. Mielestäni oleellisinta on, että mediassa esiintyisi erilaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja olla mies, nainen tai jotain muuta. On kuitenkin tärkeää kysyä, miksi suurin osa asiantuntijoina haastatelluista on miehiä. Onko pätevistä asiantuntijoista enemmistö miehiä vai tekevätkö perinteisesti maskuliinisina pidettävät piirteet, kuten matala ääni, henkilöstä mielestämme ”pätevän”?
Tero Kartastenpää, 38, aloitti syyskuussa feministisen Tulva-lehden vt. päätoimittajana. Hän on tehtävässä Atlas Saarikosken vanhempainvapaan ajan. Kartastenpää on työskennellyt aiemmin muun muassa kansainvälisen FAT-taidelehden päätoimittajana, Aamulehdessä ja Veli-lehdessä sekä kirjoittanut Imageen, Trendiin ja Helsingin Sanomiin.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena