Yle lahjoitti vanhoja kameroitaan Somaliaan, jossa kehitysjärjestö Vikes kouluttaa toimittajia.
Pohjoinen idea mullisti Somalian journalismia.
Vuonna 2011 Suomen somali Abdullahi Abdi Farah keksi, että Ylen entisiä tv-kameroita voisi viedä sisällissodan runtelemaan Somaliaan. Maan yleisradioyhtiö Somali National TV (SNTV) oli juuri käynnistetty 20 vuoden tauon jälkeen.
Marraskuussa 2015 SNTV avasi suomalaisvälineillä Somalian ensimmäisen monikamerastudion. Aiemmin uutislähetykset kuvattiin yhdellä, nyt kolmella kameralla. Kuvanlaatu parani.
Lisäksi hankkeen toteuttaja, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes koulutti somalialaistoimittajia esimerkiksi journalismin etiikasta.
”Kanavan kasvot muuttuivat, ja useasta toimittajastamme tuli taitavia. Tunteet ovat korkealla”, kertoo SNTV:n pääjohtaja Abdirahman Yusuf al-Adala sähköpostitse.
Somalia on journalisteille vaarallinen maa. Viime vuonna surmansa sai kolme toimittajaa, ja islamistijärjestö al-Shabaab uhkailee usein hengenriistolla.
Noin 40 SNTV:n työntekijää asuu vartioidulla työpaikallaan turvallisuuden vuoksi. Yusuf kantaa työmatkoillaan pistoolia. Se lisää turvaa, hän perustelee.
Hankkeen tavoitteena on edistää toimittajien oikeuksia, turvallisuutta ja ammattitaitoa. Vikes antaa myös viranomaisille ja poliisille sananvapauskoulutusta.
Kameroiden ja editointilaitteiden lisäksi suomalaisteknikot asensivat SNTV:n studioon ilmastoinnin ja sähköt. Se oli somalialaisista ihmeellistä, kertoo hankkeen koordinaattori Wali Hashi.
”Paikalliset eivät olleet koskaan nähneet valkoisia, jotka tulevat poran kanssa ja tekevät itse. Samalla suomalaiset opettivat, miten ilmastointi rakennetaan”, somalialaistaustainen turkulaistoimittaja Hashi sanoo.
Hanke on saanut Somaliassa paljon julkisuutta. Nykyrahoitus jatkuu tämän vuoden loppuun.
Vikesin kouluttajat, kuten Hashi, ovat opettaneet uutistyötä ja tutkivaa journalismia lähes 250 somalialaistoimittajalle. Hashin kurssilla tehtiin puolituntisia tutkivia tv-ohjelmia.
Hänen mukaansa etelän kollegoiden into ja ammatillinen vastuu kasvoivat silmissä. Moni koki ensi kertaa, että voi vaikuttaa työllään.
”He pyytävät yhä uudelleen kouluttamaan. Tarpeita on paljon. Afrikassa opitaan kuuntelemalla tai kädestä pitäen, ei lukemalla.”
Syksyisellä koulutusmatkalla Wali Hashin hotellikadulla tehtiin itsemurhaisku. Alueella liikkuu usein YK:n väkeä. Hashin huone tuhoutui, mutta mies selvisi sirpaleilla käsissään.
Työläintä on ollut taata hanke-väen turvallisuus. Hashi selvitti henkivartijoiksi pestattujen sotilaiden taustat tarkkaan.
”Kävin läpi kodit ja tapasin lapset, vaimot ja klaanit. Halusin heidän tietävän, että tiedän, keitä he ovat. Molemminpuolinen luottamus pitää saada.”
Hanketta rahoittavat Ylen lisäksi Suomen ulkoministeriö, Kirkon Ulkomaanapu ja Nenäpäivä-säätiö. Journalistiliiton tukemalla Vikesillä on parhaillaan kehityshankkeita kahdeksassa maassa.
Viime kesänä järjestö kustansi SNTV:n Yusufin Suomeen. Pääjohtaja on taustaltaan journalisti, ja pitää Yleä esikuvanaan. Toiminnan vapaus, työtavat ja ammattitaito tekivät vaikutuksen.
”Journalismi on ainoa keino tehdä maatani läpinäkyvämmäksi. Matka on alussa, mutta teen parhaani”, Yusuf kirjoittaa.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti