Sipilän hallituksen ohjelma sivuaa media-alaa vain kahdella maininnalla. SJL:n Hanne Aho ihmettelee miksi Ylen rahoitusta ja tehtäviä pitää taas miettiä.
Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus esitteli toukokuun lopulla eduskunnalle hallitusohjelmansa. Ohjelmasta löytyy vain kaksi kohtaa, joissa media-ala mainitaan. Ylen asemasta todetaan, että ”hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta.”
Digilehtiä koskettavasta alv-kannasta todetaan, että ”vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin.”
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ihmettelee, miksi Ylen aseman ja rahoituksen arviointi on nostettu strategiseen hallitusohjelmaan.
”Siitä on neljä vuotta kun Ylen asemaa mietittiin ja pari vuotta, kun Yle-vero otettiin käyttöön. Onko Ylen asema todella tarpeen arvioida taas uudestaan”, Aho kysyy.
Aho kysyy myös, miksi mediaa ja sen asemaa ei ole ohjelmassa nostettu esiin arvokysymyksenä. Kaikki uudet hallituspuolueet ovat selkeästi ilmaisseet, että kotimainen media on olennainen osa demokraattista järjestelmää.
”Lausetta jossa todetaan, että media-alan toimintaedellytyksiä parannetaan, hallitusohjelmasta ei löydy”, Aho sanoo.
”Onko media-ala jätetty tietoisesti pois?”
Aho pitää hallitusohjelman myönteisinä asioina digi-alv-mainintaa ja kirjauksia pienyrittäjän aseman parantamisesta. Myös esimerkiksi postilain uudistus voi koitua eduksi sanomalehdille, jotka ovat kärsineet jakelukustannusten rajusta noususta.
Journalisti kysyi sähköpostilla hallituspuolueiden puheenjohtajilta, miksi media-ala käytännössäsivuutettiin hallitusohjelmasta. Puheenjohtajat eivät vastanneet Journalistin kysymyksiin. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila viestitti pääministerin puolesta, että Juha Sipilä ei ehdi vastaamaan.
Työntajia edustavan Viestinnän keskusliiton vt. toimitusjohtaja, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg pitää hallitusohjelmaa media-alan toimintaympäristöä vakauttavana.
”On tärkeää, että arvonlisävero ei kuulu korotettavien verojen joukkoon edes siinä tapauksessa, että yhteiskuntasopimus epäonnistuisi”, Holmberg sanoo.
Hän peräänkuuluttaa nopeita toimia digi-alvin alentamiseksi,jotta media-alan ansaintamahdollisuudet leviäisivät myös digijulkaisuihin. Yleisradion aseman arvioimista Holmberg pitää myönteisenä asiana.
”Ylen rooli on päivitettävä median nykytilaan niin, että kokonaistarjonnan monipuolisuus kansalaisille turvataan.”
Hän pitää Sipilän hallitusohjelmaa puutteistaan huolimatta media-alan kannalta parempana kuin Jyrki Kataisen (kok.) neljän vuoden takaista hallitusohjelmaa. Holmberg uskoo, että media-alan asioiden käsittely voi tarkentua myöhemmin toimenpidesuunnitelmassa.
Hallitus on linjannut parantavansa yritysten asemaa. Hanne Aho pitää ratkaisevana sitä, miten mediayritykset hyödyntävät tästä mahdollisesti syntyvän liikkumavaran.
”Ryhtyvätkö ne jakamaan osinkoja ja palkitsemaan johtajia vai kehittämään tuotteitaan. Se on tärkein kysymys”, Aho sanoo.
Kuva: Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb esittelivät hallitusohjelmansa toukokuun lopulla.
Hallitusohjelman mediamaininnat
Yleisradion asemasta mainitaan hallitusohjelman liitteessä 6, jonka otsikko on Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet: ”Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta”.
Digi-alv:sta mainitaan liitteessä 1 otsikolla Selvitettäväksi asetettavat veromuutokset: ”Vaikutetaan EU:ssa, jotta arvonlisäverodirektiivi mahdollistaisi alennetun verokannan soveltamisen myös digitaalisiin sisältöihin”.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena