Helsingin käräjäoikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan entiselle työntekijälleen työsopimuksessa sovitun korvaussumman loma-ajan lyhentämisestä. MTV aikoi maksaa vain puolet sovitusta summasta.
MTV Oy ja yhtiön tiedotuspäällikkönä työskennellyt nainen tekivät keväällä 2015 työsopimuksen, jonka mukaan työntekijä luopuu yhdestä lomaviikosta ja saa hyvitykseksi 13 000 euron kertakorvauksen. Korvaus oli määrä maksaa saman vuoden joulukuun palkanmaksun yhteydessä.
Työntekijä oli siirtynyt liikkeenluovutuksella MTV Oy:n palvelukseen marraskuussa 2014 ja sai pitää vanhana työntekijänä työsuhteensa lomaedun, johon kuului oikeus seitsemän viikon vuosilomaan.
Tiedotuspäällikkö tuli MTV Oy:n palvelukseen vuonna 1999. Yhtiö jaettiin vuonna 2014 kahteen erilliseen yhtiöön, joiden nimet ovat MTV Sisällöt Oy ja MTV Oy.
Yhtiö oli taloudellisissa vaikeuksissa ja pyrki säästösyistä sopimaan tiedotuspäällikön kanssa tämän vuosiloman lyhentämisestä. Sopimus tehtiin 20. huhtikuuta 2015.
Seuraavana päivänä työnantaja ilmoitti yt-neuvotteluiden alkamisesta. Tiedotuspäällikkö irtisanottiin yt-neuvotteluiden seurauksena kesäkuussa ja työsuhde päättyi 11. joulukuuta 2015. Samana päivänä MTV maksoi työntekijälle 6 500 euroa eli vain puolet sovitusta summasta.
MTV perusteli korvaussumman puolittamista sillä, että kun vuoden 2016 lomat jäivät potkujen takia pitämättä, ei yhtiöllä ollut syytä maksaa sopimukseen kirjattua korvaussummaa.
Yhtiö oli yt-neuvotteluiden kuluessa päättänyt, että oikeus seitsemänteen lomaviikkoon poistuu kaikilta työntekijöiltä ilman korvausta. Näin ollen yhtiö piti korvauksen maksamista ”hyvän tahdon eleenä”, vaikka korvaussumma oli vain puolet sovitusta.
Helsingin käräjäoikeus oli toista mieltä ja ratkaisi riidan 26. lokakuuta antamassaan tuomiossa työntekijän eduksi. Oikeus tuomitsi MTV Oy:n maksamaan loput sovitusta summasta korkoineen ja myös työntekijän noin 9 300 euron oikeudenkäyntikulut. MTV Oy:lle kertyi maksettavaa yhteensä noin 24 000 euroa.
Oikeus perusteli päätöstään sillä, että yt-neuvotteluissa ei lain mukaan voida käsitellä yksittäistä työsopimusta tai sopimuksen ehtojen muuttamista.
”Kysymys on toisistaan erillisistä menettelyistä, joista ensimmäiset ovat koskeneet yksittäisen työntekijän työsopimuksen muuttamista — kun taas yhteistoimintaneuvottelut ovat yhtiön kokonaisvaltaisia säästötoimia”, tuomion perusteluissa todetaan.
Työnantajan ”hyvän tahdon elettä” oikeus ei pitänyt merkittävänä asian arvioinnissa.
Journalistiliiton lakimies Maija Raninen pitää tapausta oikeudellisesti yksinkertaisena.
”Mielestäni tuomio osoittaa, että oikeusperiaatteet kuten ’sopimukset on pidettävä’ on erittäin velvoittava. Jutun rahallinen intressi ei ollut kovin korkea, mutta on periaatteellisesti tärkeää, että sovitut saatavat on maksettava”, Raninen sanoo.
Hän ihmettelee, että tapaus eteni oikeuskäsittelyyn asti.
”Mielestäni sovinto on aina parempi kuin riita. Asioita pitäisi pyrkiä ratkaisemaan mahdollisimman pitkälle neuvottelemalla. Olin hämmentynyt, kun tämä meni oikeuteen asti, eikä sitä saatu sovittua.”
MTV Oy:n lakiasiainjohtaja Teemu Kalliala ei vastannut Journalistin kommenttipyyntöön.
MTV:n työsuhderiidat ovat olleet oikeuskäsittelyssä aiemminkin. Viimeksi syyskuussa Helsingin hovioikeus tuomitsi yhtiön korvauksiin laittomasta irtisanomisesta. Tuomion mukaan MTV Sisällöt Oy irtisanoi perusteettomasti online-tuottajansa vuoden 2012 yt-neuvotteluiden yhteydessä.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena