”Yksittäisten sopimusten sisällöt ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä. Ne toistavat kuitenkin yleensä samaa kaavaa”, kirjoittaa Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.
Erosopimus on tullut tutuksi monelle yt-neuvottelut läpikäyneelle liiton jäsenelle. Viime aikoina neuvotteluja on käyty erityisesti aikakauslehdissä.
Nykyään on yleistä, että yt-neuvotteluiden jälkeen työnantaja ei vähennä väkeä irtisanomalla, vaan tarjoaa irtisanomisuhan alla oleville erosopimuksia. Erosopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat menettelyistä, joilla työsuhde päätetään.
Yksittäisten sopimusten sisällöt ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä. Ne toistavat kuitenkin yleensä samaa kaavaa. Irtisanomisaika on työntekovelvoitteeton eli palkka juoksee, mutta töitä ei tarvitse tehdä. Sen lisäksi maksetaan joidenkin kuukausien palkkaa vastaava kertakorvaus työsuhteen päättyessä.
Työvälineet palautetaan ja sähköpostitili suljetaan tiettynä päivämääränä. Työnantaja antaa työtodistuksen ja työntekijä lupaa olla riitauttamatta sopimusta.
Tähän kiteytyy erosopimusten logiikka. Allekirjoittamalla sopimuksen työntekijä sulkee pois mahdollisuuden selvittää, menikö kaikki lain mukaan oikein ja vähenikö työ oikeasti.
Erosopimuksen vaihtoehto on tulla irtisanotuksi. Silloin työntekijällä on kaksi vuotta aikaa viedä potkut oikeuteen. Jos irtisanominen todetaan laittomaksi, työntekijä voi saada korvauksia, joiden suuruus vaihtelee kolmen kuukauden ja kahden vuoden palkkaa vastaavan summan välillä.
Yhä useampi valitsee nopean tien: tekee erosopimuksen, ottaa rahat ja juoksee. Se on työntekijän kannalta hyvin ymmärrettävää. Parempi ottaa rahat nyt ja siirtyä myös henkisesti eteenpäin kuin odottaa vuosia mahdollista tuomiota.
Yt-neuvotteluissa liiton juristin tehtävä on avata jäsenelle erosopimuksen eri puolia. Pohdittavia asioita on paljon ja siksi erosopimusta täytyy miettiä kunnolla. Jäsenen täytyy kuitenkin aina itse päättää, ottaako paketin vai ei.
Onko näkyvissä uusi työ? Heti erosopimuksen tekemisen jälkeen työllistyvä on aivan eri tilanteessa kuin työttömäksi jäävä työntekijä.
Jos työllistyy heti uudelleen, kannattaa esimerkiksi hakea tulontasausta verotuksessa. Näin progressiivinen tuloverotus ei syö kertakorvausta merkittävästi.
Työllistyminen muualle johtaa ajan kuluessa työttömyysturvan tason määrittämiseen uuden työn mukaan. Eläkeputkeen siirtyminen on oma tarinansa – niin kauan kuin sellainen mahdollisuus on vielä olemassa.
Onko mahdollista, että potkut eivät johtuneetkaan työn vähenemisestä? Esimerkit vuokratyön hankkimisesta pian yt-neuvotteluiden jälkeen osoittavat, että näin ei aina ole. Voi perustellusti kysyä, miten paljon mediayritykset säästävät näin toimiessaan. Yt-neuvotteluiden taustalla kun monesti ovat taloudelliset syyt.
Aikakauslehtien tilaajana ja ahkerana lukijana haluan kysyä, miksi lukisin lehteä, joka on tehty aiempaa pienemmin resurssein, vuokratyövoimalla tai yhteistoimituksen voimin. Lehtien omien toimittajien vähentäminen tasapäistää sisältöjä ja muuttaa lehtiä toistensa kaltaisiksi.
Jaksan kuitenkin uskoa, että paras keino tukea journalistista sisältöä on maksaa sisällöstä.
Uusimmassa lehdessä
- Työelämäprofessori Laura Saarikoski haluaa opettaa kannattavan journalismin tekemistä. Opiskelijoita kiinnostaisi enemmän se, miten jaksaa työelämää.
- Luottamushenkilön on oltava diplomaatti, sanoo A-lehtien Elisa Miinin
- Haastattelun ja taustakeskustelun raja on selvä vain periaatteena