
Sanoman printtisanomalehtien tekijöitä koskeneet muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvottelujen seurauksena kuusi työsuhdetta päättyy ja 14 työsuhteen ehdot muuttuvat.
Sanoma keskittää Helsingin Sanomien ja Aamulehden kaiken printtityön Sanoman Designkeskukseen. Designkeskuksessa on vuodesta 2023 työskennellyt taittajia. Lehtien printtitiimeissä on työskennellyt muita printin tekijöitä, kuten toimitussihteereitä. Nyt myös he siirtyvät Designkeskuksen organisaatioon.
Väen vähennys kohdistui neuvotteluissa nimenomaan taittajiin.
Designkeskuksen työntekijöitä edusti neuvotteluissa pääluottamushenkilö Ari Simberg. Hänen mukaansa neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, mutta lopputulos ei tyydytä.
”Työnantaja ei ottanut kaikkia esityksiämme huomioon, ja olemme työnantajan kanssa eri mieltä Designkeskukseen jäävästä resurssista. Pelkäämme jäljelle jäävien työntekijöiden jaksamisen puolesta, ja töiden kasautuminen huolettaa”, Simberg sanoo.
Muutosneuvotteluiden taustalla on se, että Sanoma aikoo automatisoida sanomalehtiensä taittoa.
”Uusi automatiikka hoitaa jatkossa osittain sitä työtä, mitä ihmiset tekivät ennen manuaalisesti”, Simberg sanoo.
Taittoon liittyviä muutosneuvotteluja on viime aikoina ollut Sanoman lisäksi useissa lehtitaloissa, kuten Keskisuomalaisessa ja Viestimediassa. Hufvudstadsbladetissa ja sen sisarlehdissä neuvottelut jatkuvat vielä.
”Tämä kiertää nyt konsernista toiseen. Totta kai olen huolissani siitä, miten irtisanotut työllistyvät, kun muualla on sama tilanne”, Simberg sanoo.
Designkeskuksen työntekijät ovat tähän asti työskennelleet joko lehtien toimituksissa tai etänä, mikä jatkuu myös muutosneuvottelujen jälkeen. Designkeskus tekee jatkossa kokonaisvaltaisesti myös Satakunnan Kansan printtilehteä.
Muutosneuvottelujen jälkeen toimitusten on tarkoitus keskittyä sisällöntuotantoon ja Designkeskuksen printtilehtien koostamiseen.
Simbergin mukaan tunnelma talossa ja toimituksissa on ollut muutosneuvottelujen aikana ja jälkeen raskas. Muutosneuvottelujen kohteena oli ihmisiä, joille neuvottelut olivat jo kolmannet muutaman vuoden sisään.
”Toistuvat ja pitkät neuvottelut ovat todella raskas prosessi kaikille. Melkein seitsemän viikkoa on pitkä aika odottaa tietoa kohtalostaan. Neuvottelujen kohteena olevien lisäksi tilanne heijastuu toimituksiin laajasti. Ihmiset ovat väsyneitä jatkuviin muutoksiin”, Simberg sanoo.
”Ja nyt vasta alkaa selvitä, mitä kunkin työn on tästä eteenpäin ja mitä kukin tulee tekemään.”
Muutosneuvottelut koskivat 35 työntekijää, ja niissä uhan alla oli 11 työpaikkaa.
Työnantajan näkemyksen mukaan Designkeskukseen muutosneuvottelujen jälkeen jäävä henkilöstöresurssi on riittävä.
”Uskomme, että automaatio nopeuttaa taittoa. Toiseksi se, että kaikki printtiä tekevät ovat jatkossa samassa yksikössä, helpottaa prosesseja. Näiden yhteisvaikutuksena tehostus on mahdollinen”, Designkeskuksen päällikkö Ari Kinnari sanoo.
Olette vasta ottamassa käyttöön automaattitaittoa. Miten tiedätte tässä vaiheessa, mikä on jatkossa oikea määrä henkilökuntaa tekemään työt?
”Olemme käyttäneet automaatiota viime syksystä lähtien paikallislehdissä, ja sitä on testattu myös Hesarissa. Arvio perustuu käytännön kokemuksiin.”
Muutosneuvottelut käytiin Kinnarin mukaan juuri nyt, koska Designkeskus oli testannut automaatiota sen verran, että se kannatti ottaa käyttöön.
“Kun automaatio tulee nyt paikallislehtiä laajamittaisempaan käyttöön sanomalehdissä, sen kehittämistä voidaan jatkaa. Tällä aikataululla työntekijöiden koulutus uudenlaiseen tekemiseen ehtii ennen kesää”, Kinnari sanoo.
Muutosneuvottelun seurauksena irtisanottavilla taittajilla on työvelvoite huhtikuun loppuun.
”Se ei ole ideaaliratkaisu, mutta meidän pitää päästä kouluttamaan ihmisiä ja varmistaa koulutuksen riittävyys. He tekevät vuoroja ja huolehtivat tuotannon pyörimisestä silloin, kun toimitussihteerit ovat koulutuksessa.”
Designkeskukseen myös jää taittajia, jotka työskentelevät toimitussihteerien työparina.
Muutosneuvotteluista seuraavat muutokset työehtoihin koskevat Kinnarin mukaan paljolti Hesarista ja Aamulehdestä Designkeskukseen siirtyviä työntekijöitä. Aiemman organisaation taiton vuorovastaavat palaavat taittajiksi. Joillakin työntekijöillä palkka nousee, joillakin laskee.
”Mutta useammalla nousee kuin laskee. Ei siellä merkittäviä palkanlaskuja ole”, Kinnari sanoo.
Kinnari myöntää, että toistuvat muutosneuvottelut ovat henkilöstölle rankkoja.
”Eihän tämä kivaa ole, ja varmaan kaikkien yhteinen toive on, että nyt voisi olla rauhassa mahdollisimman pitkään. Nyt kun neuvottelut ovat ohi, yritämme saada tilanteen rauhoitettua ja panostaa työyhteisön hyvinvointiin.”
Mitä työyhteisön hyvinvointiin panostaminen tarkoittaa käytännössä?
“Designkeskuksessa on aika matala organisaatio, ja nyt kun tavallaan omistamme printtituotteet, voimme päättää monesta käytännön asiasta. Kuuntelemme työntekijöitä ja pyrimme ohjaamaan työtä kaikkia palvelevaan suuntaan. Kyllä meidän tavoitteenamme on keskusteleva työyhteisö, jossa esimerkiksi työvuorot ovat kaikille hyvät.”
EDIT 21.3. klo 18: Juttua päivitetty Designkeskuksen päällikön Ari Kinnarin haastattelulla.

Uusimmassa lehdessä
- Perinteisten mediatuotteiden yleisöt kutistuvat, mutta nekin on tehtävä – ja mielellään hyvin. Millaista on tehdä työtä, jolle toiset povaavat jo sukupuuttoa?
- Kimmo Porttilan mielestä urheiluselostaja on hääjuhlien humalainen eno
- Haastattelujen saaminen on vaikeutunut, arvioivat kokeneet journalistit. Miksi asiantuntijat suhtautuvat pyyntöihin nihkeästi?
- Redigeringen av Bonniers finländska papperstidningar flyttar till Sverige