Elokuva-alan ammattilaiset järkyttyivät kulttuurijärjestöjen tukien leikkauksista

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut taide- ja kulttuurijärjestöille myöntämänsä avustukset. Ministeriö jakaa tänä vuonna hallituksen leikkausten vuoksi 2,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024.

Kulttuurialan ammattilaiset ovat reagoineet päätöksiin laajasti sosiaalisessa mediassa. Monet alan tekijät ovat järkyttyneitä siitä, että ministeriö päätti olla kokonaan tukematta laajaa joukkoa järjestöjä. Esimerkiksi useat elokuva-alan järjestöt menettivät aiempina vuosina saamansa kymmenien tuhansien eurojen tuet kokonaan.

”Tämä on järkyttävää. Vahva ammattimainen tekijyys luo kasvua, ja Selo katsoo, ettei sitä ainakaan saada aikaiseksi tekijäyhdistyksiä kuristamalla olemattomiin”, Saara Saarela, Suomen elokuvaohjaajien liiton (Selo) puheenjohtaja sanoo.

Viime vuonna Selo sai 40 000 euroa OKM:n tukea, tänä vuonna ei mitään. Tuen pudotus lisää huolta alalla, johon leikkaukset ovat osuneet jo aiemmin. Selon toiminta rahoitetaan nyt jäsenmaksuilla ja Kopioston kautta maksettavilla yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuilla.

”Maan hallitus puolitti lisäksi nekin. Tämä tarkoittanee Elokuvaohjaajaliiton toiminnan valtavaa supistamista.”

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukea on aiemmin voitu käyttää ammattiliittojen toimintaan, esimerkiksi jäsenten oikeudelliseen neuvontaan. Kahdella viime hakukierroksella tämä mahdollisuus poistui.

Suomen elokuva- ja media-alan työntekijöiden liitto (SET) ei myöskään saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriön tukea tänä vuonna. SET on vuodesta 2021 ollut osa Journalistiliittoa. Viime vuonna se sai 16 000 euroa, mutta viimeisimmässä hakemuksessa todettiin, että yleinen tuki on yleensä vähintään 20 000 euroa.

”Yksittäisen rivijäsenen edunvalvonta hoituu onneksi vahvasti Journalistiliiton kautta, mikä oli aikoinaan tärkein syy liittyä”, SET:n sihteeri Laura Honkanen sanoo.

SET:n oma lehti Lehtiset on pyörinyt ministeriön tuen varassa ja sen tulevaisuus on nyt epävarma. Honkanen sanoo, että koko alan keskeinen viestintäväylä katoaisi, jos Lehtiset lakkautetaan.

Hän on myös huolissaan siitä, miten alan ammattilaiset jatkossa saavat tietoa oikeuksistaan ja tukea esimerkiksi neuvottelutilanteissa, mikäli eivät kuulu ammattiliittoon.

”Jos ihmiset eivät liity liittoon, koska eivät usko saavansa palveluja meidän kauttamme, heidän neuvotteluasemansa heikkenee entisestään.”

Myös dokumenttielokuvantekijöiden yhdistys Dokumenttikilta menetti tukensa kokonaan. Viime vuonna se sai 25 000 euroa. Puheenjohtaja Arthur Franck kutsuu päätöstä kylmäksi suihkuksi. Hänen mielestään vaikutus alaan on ennen kaikkea henkinen.

”Eniten se vaikuttaa tällä hetkellä alan tunnelmiin, mutta vähitellen myös todellisuuteen – siihen, kuinka vahvoja, kunnianhimoisia ja rohkeita elokuvia Suomessa tehdään.”

Viime vuoden aikana audiovisuaalisen mediakulttuurin keskuksen Avekin rahoitus on puolittunut. Avek on tärkeä dokumenttielokuvien rahoittaja.

Dokumentteja rahoittaa myös Suomen elokuvasäätiö. Se ei ole leikannut dokumenttitukia, mutta ei myöskään nostanut niitä. Samaan aikaan elokuvatuotantojen kustannukset ovat nousseet ja Ylen rahoitusta leikataan. Vuoden 2024 lopussa julkaistu Työterveyslaitoksen tutkimus kertoi, että kaksi kolmesta elokuva- ja tv-alan työntekijästä kärsii psyykkisistä oireista.

OKM:n tukipäätös on siis yksi monista negatiivisista viesteistä, joita ala on viime aikoina saanut.

”Voidaan hyvin puhua siitä, että ala on kriisissä. On kuitenkin abstraktimpi kysymys, miten Dokumenttikillan rahoitus vaikuttaa siihen. Sillä on vaikutus koko alaan, sen ihmisten kokemuksiin omasta arvostaan. Taidetta luodaan, vaikka kaikki rahat otettaisiin pois, mutta onko tämä sellainen yhteiskunta, jonka haluamme”, Franck kysyy.