Yleisradio aloittaa muutosneuvottelut tiistaina 12. marraskuuta. Neuvottelut voivat johtaa 375 työntekijän irtisanomiseen.
Neuvottelut ovat ensimmäinen osa Ylen kolmivaiheista säästöohjelmaa vuosille 2025–2027. Säästöjen taustalla ovat Ylen rahoituksen isot leikkaukset, joista parlamentaarinen työryhmä päätti syyskuussa.
Neuvottelut koskevat 1798 yleläistä ja yhtiön kaikkia yksiköitä: uutis- ja ajankohtaistoimintaa, urheilua ja tapahtumia, luovia sisältöjä ja mediaa, Svenska Yleä, teknologiaa ja kehitystä sekä yhteisiä toimintoja.
Yleläiset tiesivät parlamentaarisen työryhmän päätöksen jälkeen odottaa muutosneuvotteluja. Ylen ohjelmatyöntekijöiden YOT:n pääluottamushenkilön Mikko Martikaisen mukaan irtisanomisuhka on kuitenkin odotettua isompi.
”Tunnelmat ovat hyvin järkyttyneet. Olemme erittäin huolissamme”, Martikainen sanoo.
”Samalla ymmärrämme, että Ylen on saattanut tähän tilanteeseen valtio-omistaja. Haluan muistuttaa, että valtiohan ei tällä säästä yhtään mitään, vaan säästöt vain kuristavat suomalaista journalismia.”
Yleläisiin kohdistui kova paine jo parlamentaarisen ryhmän työn aikana. Nyt työntekijöiden ylle asettuu kolmeksi vuodeksi musta säästöjen pilvi.
”Tämä on kova paikka, jossa täytyy nyt vaan jotenkin yrittää purra hammasta. Hiukan lohdullinen on tieto, että ne, jotka ovat muutosneuvottelujen piirissä nyt ensimmäisen vaiheen aikana, eivät joudu niiden piiriin toista kertaa tämän säästöohjelman aikana”, Martikainen sanoo.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kritisoi säästöohjelmaa voimakkaasti Journalistiliiton tiedotteessa.
”Irtisanomisten määrä on suurin kotimaisella media-alalla milloinkaan. Toivottavasti asiasta päättäneet ovat ymmärtäneet, miten päätös vaikuttaa kotimaiseen tiedonvälitykseen, kulttuuriin ja koko media-alaan”, Aho sanoo.
Huonoista uutisista huolimatta Mikko Martikaisen mukaan on tärkeää, että Ylessä säilyy työrauha ja yleläiset jatkavat töitään.
”Sillä luodaan hyvää henkeä neuvottelupöytään. Sitä tarvitaan, koska neuvottelut ovat ainoa väylä, jolla esitettyjä irtisanomislukuja voidaan saada alemmiksi.”
YOT vaati aiemmin syksyllä, että Yle kohdistaa säästöt muuhunkin kuin henkilöstöön. Martikaisen mukaan henkilöstön edustajilla tulee riittämään töitä vaihtoehtoisten säästökohteiden ehdottamisessa työnantajalle.
”Johdon esityksiä muista säästöistä kuin irtisanomisista ovat esimerkiksi johdon ja henkilöstön tulospalkkioiden jäädyttäminen”, Martikainen sanoo.
Lisäksi Ylen johto aikoo säästää keventämällä organisaatiota, laittamalla kehityshankkeita tauolle, karsimalla investointeja, luopumalla kiinteistöistä, kuten Pasilan Luovasta talosta, automatisoimalla prosesseja ja käyttämällä tekoälyä sekä vähentämällä matkustusta, kuluja ja henkilöstöetuja.
”Mutta tilanteessa, jossa Ylen kuluista puolet on henkilöstömenoja, isot säästöt tulevat valitettavasti niistä”, Martikainen sanoo.
Säästöohjelman käytännön toteutuksen on suunnitellut Ylen johto. Se ei ole vielä julkisesti eritellyt vähennysten kohdistumista Ylen eri yksiköihin. Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa neuvottelujen piirissä ovat sekä Pasilan toimitukset että aluetoimitukset. Molempiin on Martikaisen mukaan tulossa muutoksia.
“Ihmisten vähentämisen lisäksi työtä järjestellään uudelleen ja organisaatiota kevennetään isolla kädellä”, Mikko Martikainen sanoo.
Kanavien määrään säästöohjelma ei näillä näkymin vaikuta. Silti se näkyy myös yleisölle Ylen ohjelmatarjonnassa ja sisällöissä.
”Kansainvälisten ostojen ja ensilähetysten määrä vähenee, ja uusintoja tulee lisää.”
Muutosneuvottelut kestävät tammikuulle. Sen jälkeen odotettavissa on säästöohjelman toinen vaihe ja uusi muutosneuvottelukutsu.
”Silloin neuvottelujen kohteena ovat ainakin ne osat luovista sisällöistä ja mediasta ja osa tekniikasta ja kehityksestä, joka ei ole nyt neuvottelujen piirissä”, Martikainen sanoo.
Säästöohjelman kahden ensimmäisen vaiheen tavoite on säästää 50 miljoonaa euroa vuosina 2025–2026.
”Se on Ylen historian suurin kertasäästö ja erittäin iso isku Yleisradiolle ja koko suomalaiselle mediakentälle”, Martikainen sanoo.
Kolmannessa vaiheessa vuonna 2027 Yle aikoo säästää 16 miljoonaa.
Kaikkiaan Ylen rahoitus vähenee vuoteen 2027 mennessä 66 miljoonaa euroa siihen nähden, mitä se olisi ilman parlamentaarisen työryhmän leikkauksia.
Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttila olisi toivonut, että muutosneuvottelut olisi voitu käydä koko talossa kerralla. Se ei kuitenkaan onnistunut esimerkiksi siksi, että kaikki tulevat päätökset ohjelmista eivät ole tiedossa. Yhtiön eri toiminnoissa henkilöstön ja muiden kulujen osuudet ja budjetoinnit ovat myös hänen mukaansa keskenään erilaisia.
”Lisäksi luovissa sisällöissä vaihtuu vuodenvaihteessa johtaja. On oikein ja kohtuullista, että hänkin arvioi yksikköön liittyviä rakenteita.”
Luovia sisältöjä alkaa johtaa Johanna Törn-Mangs, joka työskentelee vielä Svenska Ylen johtajana ja vastaava päätoimittajana.
Luovista sisällöistä on muutosneuvottelujen ensi vaiheen piirissä puolet. Niin yksinkertainen asia ei Ylä-Anttilan mukaan kuitenkaan ole, että nyt alkavissa muutosneuvotteluissa tehtäisiin henkilöstösäästöt ja myöhemmin rakenteita koskevat säästöt.
”Niin pitkälle meneviä askelmerkkejä meillä ei nyt tässä alussa ole.”
Miten arvioit muutosneuvottelujen seuraavan vaiheen henkilöstövaikutuksia?
”En mielelläni mene vielä siihen, koska mahdollisista sopeutustoimista ja säästöistä ei ole mitään suunnitelmia. Niitä arvioidaan nyt käynnistyvien neuvottelujen jälkeen”, Ylä-Anttila sanoo.
”Odotetaan, että neuvottelut etenevät ja katsotaan, millaiseen ratkaisuun pääsemme niissä.”
Ylä-Anttilan mukaan irtisanottavien määrään saattavat osaltaan vaikuttaa myös mahdolliset eläkeratkaisut.
Ylä-Anttila sanoi Ylen uutisessa 6. marraskuuta, että yhtiö pyrkii tukemaan muutosneuvottelutilanteessa henkilöstöä ja työyhteisöjä kaikin mahdollisin tavoin.
Mitä se tarkoittaa?
”Esimerkiksi työterveyden apua, irtisanomistilanteiden jatkoselvittelyjä ja kouluttautumismahdollisuuksia. Nämäkin tarkentuvat neuvottelujen kuluessa.”
Parlamentaarinen työryhmä päätti säästöistä mutta ei vähentänyt Ylen tehtäviä.
Ylä-Anttila uskoo, että Yle pystyy hoitamaan sille määritellyt tehtävät myös mahdollisten henkilöstövähennysten jälkeen. Ohjelmien määrä ja koostumus jää kuitenkin hänen mukaansa nähtäväksi.
Miten säästöt vaikuttavat uutis- ja ajankohtaistoimintaan?
”En usko, että ihmisten tarvitsee huolestua puoli yhdeksän uutisista tai A-studiosta. Kevensimme uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtamisrakennetta jo taannoisen päätoimittajavaihdoksen yhteydessä. Ja tulevaisuudessa hyödynnämme varmasti enemmän uutta teknologiaa, tekoälyäkin, vaikka se ei olekaan journalistista työtä korvaamassa.”
Mitä ajattelet monivuotisen säästöohjelman vaikutuksesta työilmapiiriin ja henkilöstön jaksamiseen?
”Siitä olen kyllä huolissani. Jos olisi ollut mahdollista, nämä asiat olisi ollut parempi hoitaa kerralla. Olen kuitenkin vakuuttunut, että nyt toteutuva malli on lopputuloksen kannalta kestävämpi”, Ylä-Anttila sanoo.
Ihmiset ovat neuvotteluiden kohteena eri vaiheissa. Ylä-Anttilan mukaan se keventää jatkuvaa painetta jonkin verran.
”Mutta totta kai epävarmuus ja turvattomuuden tunne jatkuu työyhteisössä. Ylen ympärillä on ollut painetta pitkään, ja on ikävää, että se ei pääty vieläkään.”
Ylä-Anttilan mukaan säästöjä on jonkin verran tehty tänä vuonna myös ennakoivasti esimerkiksi tiukentamalla rekrytointipolitiikkaa.
Uusimmassa lehdessä
- Kohu arabiankielisistä uutisista kuumensi repivän Yle-rahoituskeskustelun. Uutisankkuri Esraa Ismaeel on seurannut keskustelua ihmeissään.
- Sinuhe Wallinheimo kiinnostui kaupallisen median ahdingosta ja hakeutui Ylen hallintoneuvoston johtoon. Läheiset välit Vesa-Pekka Kangaskorpeen ovat hänelle arka paikka.
- Kulttuurin leikkaukset hukkaavat ammattitaitoa peruuttamattomasti
